See also: Kartano

Finnish edit

Etymology edit

From Proto-Finnic *kartano (compare Karelian kartano, Livonian kǭrand (with metathesis), Votic kartõno), borrowed from Proto-Germanic *gardô (enclosure, yard, garden).[1][2]

Pronunciation edit

  • IPA(key): /ˈkɑrtɑno/, [ˈkɑ̝rt̪ɑ̝no̞]
  • Rhymes: -ɑrtɑno
  • Syllabification(key): kar‧ta‧no

Noun edit

kartano

  1. A manor, mansion.
  2. (dialectal) A yard (uncultivated piece of land around a house).

Declension edit

Inflection of kartano (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative kartano kartanot
genitive kartanon kartanojen
kartanoiden
kartanoitten
partitive kartanoa kartanoja
kartanoita
illative kartanoon kartanoihin
singular plural
nominative kartano kartanot
accusative nom. kartano kartanot
gen. kartanon
genitive kartanon kartanojen
kartanoiden
kartanoitten
partitive kartanoa kartanoja
kartanoita
inessive kartanossa kartanoissa
elative kartanosta kartanoista
illative kartanoon kartanoihin
adessive kartanolla kartanoilla
ablative kartanolta kartanoilta
allative kartanolle kartanoille
essive kartanona kartanoina
translative kartanoksi kartanoiksi
abessive kartanotta kartanoitta
instructive kartanoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kartano (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kartanoni kartanoni
accusative nom. kartanoni kartanoni
gen. kartanoni
genitive kartanoni kartanojeni
kartanoideni
kartanoitteni
partitive kartanoani kartanojani
kartanoitani
inessive kartanossani kartanoissani
elative kartanostani kartanoistani
illative kartanooni kartanoihini
adessive kartanollani kartanoillani
ablative kartanoltani kartanoiltani
allative kartanolleni kartanoilleni
essive kartanonani kartanoinani
translative kartanokseni kartanoikseni
abessive kartanottani kartanoittani
instructive
comitative kartanoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kartanosi kartanosi
accusative nom. kartanosi kartanosi
gen. kartanosi
genitive kartanosi kartanojesi
kartanoidesi
kartanoittesi
partitive kartanoasi kartanojasi
kartanoitasi
inessive kartanossasi kartanoissasi
elative kartanostasi kartanoistasi
illative kartanoosi kartanoihisi
adessive kartanollasi kartanoillasi
ablative kartanoltasi kartanoiltasi
allative kartanollesi kartanoillesi
essive kartanonasi kartanoinasi
translative kartanoksesi kartanoiksesi
abessive kartanottasi kartanoittasi
instructive
comitative kartanoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kartanomme kartanomme
accusative nom. kartanomme kartanomme
gen. kartanomme
genitive kartanomme kartanojemme
kartanoidemme
kartanoittemme
partitive kartanoamme kartanojamme
kartanoitamme
inessive kartanossamme kartanoissamme
elative kartanostamme kartanoistamme
illative kartanoomme kartanoihimme
adessive kartanollamme kartanoillamme
ablative kartanoltamme kartanoiltamme
allative kartanollemme kartanoillemme
essive kartanonamme kartanoinamme
translative kartanoksemme kartanoiksemme
abessive kartanottamme kartanoittamme
instructive
comitative kartanoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kartanonne kartanonne
accusative nom. kartanonne kartanonne
gen. kartanonne
genitive kartanonne kartanojenne
kartanoidenne
kartanoittenne
partitive kartanoanne kartanojanne
kartanoitanne
inessive kartanossanne kartanoissanne
elative kartanostanne kartanoistanne
illative kartanoonne kartanoihinne
adessive kartanollanne kartanoillanne
ablative kartanoltanne kartanoiltanne
allative kartanollenne kartanoillenne
essive kartanonanne kartanoinanne
translative kartanoksenne kartanoiksenne
abessive kartanottanne kartanoittanne
instructive
comitative kartanoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kartanonsa kartanonsa
accusative nom. kartanonsa kartanonsa
gen. kartanonsa
genitive kartanonsa kartanojensa
kartanoidensa
kartanoittensa
partitive kartanoaan
kartanoansa
kartanojaan
kartanoitaan
kartanojansa
kartanoitansa
inessive kartanossaan
kartanossansa
kartanoissaan
kartanoissansa
elative kartanostaan
kartanostansa
kartanoistaan
kartanoistansa
illative kartanoonsa kartanoihinsa
adessive kartanollaan
kartanollansa
kartanoillaan
kartanoillansa
ablative kartanoltaan
kartanoltansa
kartanoiltaan
kartanoiltansa
allative kartanolleen
kartanollensa
kartanoilleen
kartanoillensa
essive kartanonaan
kartanonansa
kartanoinaan
kartanoinansa
translative kartanokseen
kartanoksensa
kartanoikseen
kartanoiksensa
abessive kartanottaan
kartanottansa
kartanoittaan
kartanoittansa
instructive
comitative kartanoineen
kartanoinensa

Derived terms edit

compounds

Descendants edit

  • Meänkieli: kartano

References edit

  1. ^ Itkonen, Erkki, Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000), Suomen sanojen alkuperä [The origin of Finnish words]‎[1] (in Finnish) (online version; note: also includes other etymological sources), Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN
  2. ^ Kylstra, A.D.; Hahmo, Sirkka-Liisa; Hofstra, Tette; Nikkilä, Otto. 1991–2012. Lexikon der älteren germanischen Lehnwörter in den ostseefinnischen Sprachen. Amsterdam: Rodopi.

Further reading edit

Anagrams edit

Ingrian edit

Etymology edit

From Proto-Finnic *kartano. Cognates include Finnish kartano.

Pronunciation edit

Noun edit

kartano

  1. yard (area between farm buildings where e.g. horses are kept)

Declension edit

Declension of kartano (type 4/koivu, no gradation)
singular plural
nominative kartano kartanot
genitive kartanon kartanoin, kartanoloin
partitive kartanoa kartanoja, kartanoloja
illative kartanoo kartanoihe, kartanoloihe
inessive kartanoos kartanois, kartanolois
elative kartanost kartanoist, kartanoloist
allative kartanolle kartanoille, kartanoloille
adessive kartanool kartanoil, kartanoloil
ablative kartanolt kartanoilt, kartanoloilt
translative kartanoks kartanoiks, kartanoloiks
essive kartanonna, kartanoon kartanoinna, kartanoloinna, kartanoin, kartanoloin
exessive1) kartanont kartanoint, kartanoloint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References edit

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 139

Meänkieli edit

Etymology edit

From dialectal Finnish kartano, from Proto-Germanic *gardaz.

Pronunciation edit

  • IPA(key): /ˈkɑrtɑno/
  • Hyphenation: kar‧ta‧no

Noun edit

kartano

  1. yard