kaunistella

Finnish

Etymology

kaunistaa +‎ -ella

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑu̯nistelːɑˣ/, [ˈkɑ̝u̯nis̠ˌte̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Syllabification^(key): kau‧nis‧tel‧la

Verb

kaunistella

1. (transitive, usually atelic) to embellish, sugar, prettify, euphemize (to make something look more positive or acceptable than it would be in reality)
2. (intransitive) to euphemize, be euphemistic

Conjugation

Inflection of kaunistella (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaunistelen	en kaunistele	1st sing.	olen kaunistellut	en ole kaunistellut
2nd sing.		kaunistelet	et kaunistele	2nd sing.	olet kaunistellut	et ole kaunistellut
3rd sing.		kaunistelee	ei kaunistele	3rd sing.	on kaunistellut	ei ole kaunistellut
1st plur.		kaunistelemme	emme kaunistele	1st plur.	olemme kaunistelleet	emme ole kaunistelleet
2nd plur.		kaunistelette	ette kaunistele	2nd plur.	olette kaunistelleet	ette ole kaunistelleet
3rd plur.		kaunistelevat	eivät kaunistele	3rd plur.	ovat kaunistelleet	eivät ole kaunistelleet
passive		kaunistellaan	ei kaunistella	passive	on kaunisteltu	ei ole kaunisteltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaunistelin	en kaunistellut	1st sing.	olin kaunistellut	en ollut kaunistellut
2nd sing.		kaunistelit	et kaunistellut	2nd sing.	olit kaunistellut	et ollut kaunistellut
3rd sing.		kaunisteli	ei kaunistellut	3rd sing.	oli kaunistellut	ei ollut kaunistellut
1st plur.		kaunistelimme	emme kaunistelleet	1st plur.	olimme kaunistelleet	emme olleet kaunistelleet
2nd plur.		kaunistelitte	ette kaunistelleet	2nd plur.	olitte kaunistelleet	ette olleet kaunistelleet
3rd plur.		kaunistelivat	eivät kaunistelleet	3rd plur.	olivat kaunistelleet	eivät olleet kaunistelleet
passive		kaunisteltiin	ei kaunisteltu	passive	oli kaunisteltu	ei ollut kaunisteltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaunistelisin	en kaunistelisi	1st sing.	olisin kaunistellut	en olisi kaunistellut
2nd sing.		kaunistelisit	et kaunistelisi	2nd sing.	olisit kaunistellut	et olisi kaunistellut
3rd sing.		kaunistelisi	ei kaunistelisi	3rd sing.	olisi kaunistellut	ei olisi kaunistellut
1st plur.		kaunistelisimme	emme kaunistelisi	1st plur.	olisimme kaunistelleet	emme olisi kaunistelleet
2nd plur.		kaunistelisitte	ette kaunistelisi	2nd plur.	olisitte kaunistelleet	ette olisi kaunistelleet
3rd plur.		kaunistelisivat	eivät kaunistelisi	3rd plur.	olisivat kaunistelleet	eivät olisi kaunistelleet
passive		kaunisteltaisiin	ei kaunisteltaisi	passive	olisi kaunisteltu	ei olisi kaunisteltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kaunistele	älä kaunistele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kaunistelkoon	älköön kaunistelko	3rd sing.	olkoon kaunistellut	älköön olko kaunistellut
1st plur.		kaunistelkaamme	älkäämme kaunistelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kaunistelkaa	älkää kaunistelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kaunistelkoot	älkööt kaunistelko	3rd plur.	olkoot kaunistelleet	älkööt olko kaunistelleet
passive		kaunisteltakoon	älköön kaunisteltako	passive	olkoon kaunisteltu	älköön olko kaunisteltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaunistellen	en kaunistelle	1st sing.	lienen kaunistellut	en liene kaunistellut
2nd sing.		kaunistellet	et kaunistelle	2nd sing.	lienet kaunistellut	et liene kaunistellut
3rd sing.		kaunistellee	ei kaunistelle	3rd sing.	lienee kaunistellut	ei liene kaunistellut
1st plur.		kaunistellemme	emme kaunistelle	1st plur.	lienemme kaunistelleet	emme liene kaunistelleet
2nd plur.		kaunistellette	ette kaunistelle	2nd plur.	lienette kaunistelleet	ette liene kaunistelleet
3rd plur.		kaunistellevat	eivät kaunistelle	3rd plur.	lienevät kaunistelleet	eivät liene kaunistelleet
passive		kaunisteltaneen	ei kaunisteltane	passive	lienee kaunisteltu	ei liene kaunisteltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kaunistella		present	kaunisteleva	kaunisteltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaunistellakseni kaunistellaksemme 2nd kaunistellaksesi kaunistellaksenne 3rd kaunistellakseen kaunistellaksensa		past	kaunistellut	kaunisteltu
2nd	inessive2	kaunistellessa	kaunisteltaessa	agent3	kaunistelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaunistellessani kaunistellessamme 2nd kaunistellessasi kaunistellessanne 3rd kaunistellessaan kaunistellessansa		negative	kaunistelematon
	instructive	kaunistellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kaunistelemassa	—
	elative	kaunistelemasta	—
	illative	kaunistelemaan	—
	adessive	kaunistelemalla	—
	abessive	kaunistelematta	—
	instructive	kaunisteleman	kaunisteltaman
4th4	verbal noun	kaunisteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaunistelemaisillani kaunistelemaisillamme 2nd kaunistelemaisillasi kaunistelemaisillanne 3rd kaunistelemaisillaan kaunistelemaisillansa

Derived terms

• kaunistelematon
• kaunisteleva
• kaunistelu

 

Further reading

• “kaunistella”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• nautiskella, niksautella, sinkautella