See also: Kelmė

Estonian

edit

Noun

edit

kelme

  1. partitive plural of kelm

Finnish

edit

Etymology

edit

From Proto-Finnic *kelmeh, possibly from Proto-Finno-Permic *kelmä.

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈkelmeˣ/, [ˈk̟e̞lme̞(ʔ)]
  • Rhymes: -elme
  • Syllabification(key): kel‧me

Noun

edit

kelme (archaic)

  1. The white surface layer of the bark of a birch.

Declension

edit
Inflection of kelme (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative kelme kelmeet
genitive kelmeen kelmeiden
kelmeitten
partitive kelmettä kelmeitä
illative kelmeeseen kelmeisiin
kelmeihin
singular plural
nominative kelme kelmeet
accusative nom. kelme kelmeet
gen. kelmeen
genitive kelmeen kelmeiden
kelmeitten
partitive kelmettä kelmeitä
inessive kelmeessä kelmeissä
elative kelmeestä kelmeistä
illative kelmeeseen kelmeisiin
kelmeihin
adessive kelmeellä kelmeillä
ablative kelmeeltä kelmeiltä
allative kelmeelle kelmeille
essive kelmeenä kelmeinä
translative kelmeeksi kelmeiksi
abessive kelmeettä kelmeittä
instructive kelmein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kelme (Kotus type 48/hame, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kelmeeni kelmeeni
accusative nom. kelmeeni kelmeeni
gen. kelmeeni
genitive kelmeeni kelmeideni
kelmeitteni
partitive kelmettäni kelmeitäni
inessive kelmeessäni kelmeissäni
elative kelmeestäni kelmeistäni
illative kelmeeseeni kelmeisiini
kelmeihini
adessive kelmeelläni kelmeilläni
ablative kelmeeltäni kelmeiltäni
allative kelmeelleni kelmeilleni
essive kelmeenäni kelmeinäni
translative kelmeekseni kelmeikseni
abessive kelmeettäni kelmeittäni
instructive
comitative kelmeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kelmeesi kelmeesi
accusative nom. kelmeesi kelmeesi
gen. kelmeesi
genitive kelmeesi kelmeidesi
kelmeittesi
partitive kelmettäsi kelmeitäsi
inessive kelmeessäsi kelmeissäsi
elative kelmeestäsi kelmeistäsi
illative kelmeeseesi kelmeisiisi
kelmeihisi
adessive kelmeelläsi kelmeilläsi
ablative kelmeeltäsi kelmeiltäsi
allative kelmeellesi kelmeillesi
essive kelmeenäsi kelmeinäsi
translative kelmeeksesi kelmeiksesi
abessive kelmeettäsi kelmeittäsi
instructive
comitative kelmeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kelmeemme kelmeemme
accusative nom. kelmeemme kelmeemme
gen. kelmeemme
genitive kelmeemme kelmeidemme
kelmeittemme
partitive kelmettämme kelmeitämme
inessive kelmeessämme kelmeissämme
elative kelmeestämme kelmeistämme
illative kelmeeseemme kelmeisiimme
kelmeihimme
adessive kelmeellämme kelmeillämme
ablative kelmeeltämme kelmeiltämme
allative kelmeellemme kelmeillemme
essive kelmeenämme kelmeinämme
translative kelmeeksemme kelmeiksemme
abessive kelmeettämme kelmeittämme
instructive
comitative kelmeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kelmeenne kelmeenne
accusative nom. kelmeenne kelmeenne
gen. kelmeenne
genitive kelmeenne kelmeidenne
kelmeittenne
partitive kelmettänne kelmeitänne
inessive kelmeessänne kelmeissänne
elative kelmeestänne kelmeistänne
illative kelmeeseenne kelmeisiinne
kelmeihinne
adessive kelmeellänne kelmeillänne
ablative kelmeeltänne kelmeiltänne
allative kelmeellenne kelmeillenne
essive kelmeenänne kelmeinänne
translative kelmeeksenne kelmeiksenne
abessive kelmeettänne kelmeittänne
instructive
comitative kelmeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kelmeensä kelmeensä
accusative nom. kelmeensä kelmeensä
gen. kelmeensä
genitive kelmeensä kelmeidensä
kelmeittensä
partitive kelmettään
kelmettänsä
kelmeitään
kelmeitänsä
inessive kelmeessään
kelmeessänsä
kelmeissään
kelmeissänsä
elative kelmeestään
kelmeestänsä
kelmeistään
kelmeistänsä
illative kelmeeseensä kelmeisiinsä
kelmeihinsä
adessive kelmeellään
kelmeellänsä
kelmeillään
kelmeillänsä
ablative kelmeeltään
kelmeeltänsä
kelmeiltään
kelmeiltänsä
allative kelmeelleen
kelmeellensä
kelmeilleen
kelmeillensä
essive kelmeenään
kelmeenänsä
kelmeinään
kelmeinänsä
translative kelmeekseen
kelmeeksensä
kelmeikseen
kelmeiksensä
abessive kelmeettään
kelmeettänsä
kelmeittään
kelmeittänsä
instructive
comitative kelmeineen
kelmeinensä

Derived terms

edit

Hungarian

edit

Etymology

edit

Of unknown origin.[1]

Pronunciation

edit
  • IPA(key): [ˈkɛlmɛ]
  • Hyphenation: kel‧me
  • Rhymes: -mɛ

Noun

edit

kelme (plural kelmék)

  1. (literary) fabric, cloth, material

Declension

edit
Inflection (stem in long/high vowel, front unrounded harmony)
singular plural
nominative kelme kelmék
accusative kelmét kelméket
dative kelmének kelméknek
instrumental kelmével kelmékkel
causal-final kelméért kelmékért
translative kelmévé kelmékké
terminative kelméig kelmékig
essive-formal kelmeként kelmékként
essive-modal
inessive kelmében kelmékben
superessive kelmén kelméken
adessive kelménél kelméknél
illative kelmébe kelmékbe
sublative kelmére kelmékre
allative kelméhez kelmékhez
elative kelméből kelmékből
delative kelméről kelmékről
ablative kelmétől kelméktől
non-attributive
possessive - singular
kelméé kelméké
non-attributive
possessive - plural
kelmééi kelmékéi
Possessive forms of kelme
possessor single possession multiple possessions
1st person sing. kelmém kelméim
2nd person sing. kelméd kelméid
3rd person sing. kelméje kelméi
1st person plural kelménk kelméink
2nd person plural kelmétek kelméitek
3rd person plural kelméjük kelméik

Derived terms

edit
Compound words

References

edit
  1. ^ kelme in Zaicz, Gábor (ed.). Etimológiai szótár: Magyar szavak és toldalékok eredete (‘Dictionary of Etymology: The origin of Hungarian words and affixes’). Budapest: Tinta Könyvkiadó, 2006, →ISBN.  (See also its 2nd edition.)

Further reading

edit
  • kelme in Bárczi, Géza and László Országh. A magyar nyelv értelmező szótára (‘The Explanatory Dictionary of the Hungarian Language’, abbr.: ÉrtSz.). Budapest: Akadémiai Kiadó, 1959–1962. Fifth ed., 1992: →ISBN

Middle English

edit

Noun

edit

kelme

  1. Alternative form of kilne