kiinteä

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kintedä, from the same root as kiinni, and further related to Estonian kindel, Ingrian kiintiä, Ludian kińďed and Votic tšiintiä.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiːnteæ/, [ˈk̟iːn̪t̪e̞æ]
• Rhymes: -iːnteæ
• Syllabification^(key): kiin‧te‧ä

Adjective

kiinteä (comparative kiinteämpi, superlative kiintein)

1. solid, rigid, firm (of a material)
2. fixed (not changing, not able to be changed, staying the same)

   kiinteä linja ― (telephone) landline

   Lainalla on kiinteä korko.

   The loan has fixed interest rate.

   Internet-yhteydellä on kiinteä kuukausimaksu.

   The Internet connection has fixed monthly payment.

3. inseparable, essential, important

   Kansainvälisestä yhteistyöstä on tullut kiinteä osa toimintaamme.

   International cooperation has become an inseparable part of our work.

4. (law, of property) real

   kiinteä omaisuus ― real property

Declension

Inflection of kiinteä (Kotus type 15/korkea, no gradation)
nominative		kiinteä	kiinteät
genitive		kiinteän	kiinteiden kiinteitten
partitive		kiinteää kiinteätä	kiinteitä
illative		kiinteään	kiinteisiin kiinteihin
		singular	plural
nominative		kiinteä	kiinteät
accusative	nom.	kiinteä	kiinteät
	gen.	kiinteän
genitive		kiinteän	kiinteiden kiinteitten kiinteäinrare
partitive		kiinteää kiinteätä	kiinteitä
inessive		kiinteässä	kiinteissä
elative		kiinteästä	kiinteistä
illative		kiinteään	kiinteisiin kiinteihin
adessive		kiinteällä	kiinteillä
ablative		kiinteältä	kiinteiltä
allative		kiinteälle	kiinteille
essive		kiinteänä	kiinteinä
translative		kiinteäksi	kiinteiksi
abessive		kiinteättä	kiinteittä
instructive		—	kiintein
comitative		—	kiinteine

Possessive forms of kiinteä (Kotus type 15/korkea, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative kiinteäni kiinteäni accusative nom. kiinteäni kiinteäni gen. kiinteäni genitive kiinteäni kiinteideni kiinteitteni kiinteäinirare partitive kiinteääni kiinteätäni kiinteitäni inessive kiinteässäni kiinteissäni elative kiinteästäni kiinteistäni illative kiinteääni kiinteisiini kiinteihini adessive kiinteälläni kiinteilläni ablative kiinteältäni kiinteiltäni allative kiinteälleni kiinteilleni essive kiinteänäni kiinteinäni translative kiinteäkseni kiinteikseni abessive kiinteättäni kiinteittäni instructive — — comitative — kiinteineni second-person singular possessor singular plural nominative kiinteäsi kiinteäsi accusative nom. kiinteäsi kiinteäsi gen. kiinteäsi genitive kiinteäsi kiinteidesi kiinteittesi kiinteäisirare partitive kiinteääsi kiinteätäsi kiinteitäsi inessive kiinteässäsi kiinteissäsi elative kiinteästäsi kiinteistäsi illative kiinteääsi kiinteisiisi kiinteihisi adessive kiinteälläsi kiinteilläsi ablative kiinteältäsi kiinteiltäsi allative kiinteällesi kiinteillesi essive kiinteänäsi kiinteinäsi translative kiinteäksesi kiinteiksesi abessive kiinteättäsi kiinteittäsi instructive — — comitative — kiinteinesi first-person plural possessor singular plural nominative kiinteämme kiinteämme accusative nom. kiinteämme kiinteämme gen. kiinteämme genitive kiinteämme kiinteidemme kiinteittemme kiinteäimmerare partitive kiinteäämme kiinteätämme kiinteitämme inessive kiinteässämme kiinteissämme elative kiinteästämme kiinteistämme illative kiinteäämme kiinteisiimme kiinteihimme adessive kiinteällämme kiinteillämme ablative kiinteältämme kiinteiltämme allative kiinteällemme kiinteillemme essive kiinteänämme kiinteinämme translative kiinteäksemme kiinteiksemme abessive kiinteättämme kiinteittämme instructive — — comitative — kiinteinemme second-person plural possessor singular plural nominative kiinteänne kiinteänne accusative nom. kiinteänne kiinteänne gen. kiinteänne genitive kiinteänne kiinteidenne kiinteittenne kiinteäinnerare partitive kiinteäänne kiinteätänne kiinteitänne inessive kiinteässänne kiinteissänne elative kiinteästänne kiinteistänne illative kiinteäänne kiinteisiinne kiinteihinne adessive kiinteällänne kiinteillänne ablative kiinteältänne kiinteiltänne allative kiinteällenne kiinteillenne essive kiinteänänne kiinteinänne translative kiinteäksenne kiinteiksenne abessive kiinteättänne kiinteittänne instructive — — comitative — kiinteinenne third-person possessor singular plural nominative kiinteänsä kiinteänsä accusative nom. kiinteänsä kiinteänsä gen. kiinteänsä genitive kiinteänsä kiinteidensä kiinteittensä kiinteäinsärare partitive kiinteätään kiinteäänsä kiinteätänsä kiinteitään kiinteitänsä inessive kiinteässään kiinteässänsä kiinteissään kiinteissänsä elative kiinteästään kiinteästänsä kiinteistään kiinteistänsä illative kiinteäänsä kiinteisiinsä kiinteihinsä adessive kiinteällään kiinteällänsä kiinteillään kiinteillänsä ablative kiinteältään kiinteältänsä kiinteiltään kiinteiltänsä allative kiinteälleen kiinteällensä kiinteilleen kiinteillensä essive kiinteänään kiinteänänsä kiinteinään kiinteinänsä translative kiinteäkseen kiinteäksensä kiinteikseen kiinteiksensä abessive kiinteättään kiinteättänsä kiinteittään kiinteittänsä instructive — — comitative — kiinteineen kiinteinensä

Antonyms

• (antonym(s) of "immovable"): irtain (law)

Derived terms

• kiinnetä
• kiinteistö
• kiinteys
• kiinteyttää
• kiinteytyä
• kiinteä aine
• kiinteä faasi
• kiinteä juhla
• kiinteäkorkoinen
• kiinteämittainen
• kiinteästi
• kiintiö
• kiinto-
• kiintyä
• puolikiinteä

 

Related terms

• kiinto-

Further reading

• “kiinteä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02