korte

See also: Korte, körte, and kørte

Bikol Central

Etymology

Borrowed from Spanish corte.

Pronunciation

• Hyphenation: kor‧te
• IPA^(key): /ˈkoɾte/, [ˈkoɾ.te]

Noun

korte

1. shape

   Synonym: porma

2. (law) court

   Synonym: husgado

Derived terms

• kortehan
• magkorte

 

Danish

Adjective

korte

1. definite of kort
2. plural of kort

Dutch

Pronunciation

• Audio

  (file)

Adjective

korte

1. inflection of kort:
   1. masculine/feminine singular attributive
   2. definite neuter singular attributive
   3. plural attributive

Verb

korte

1. (dated or formal) singular present subjunctive of korten

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kort'ëh. Cognates include Karelian korteh and Veps kortez.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkorteˣ/, [ˈko̞rt̪e̞(ʔ)]
• Rhymes: -orte
• Syllabification^(key): kor‧te

Noun

korte

1. horsetail (any of the pteridophytic plants in the taxonomic genus Equisetum of the family Equisetacae)

Declension

Inflection of korte (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
nominative		korte	kortteet
genitive		kortteen	kortteiden kortteitten
partitive		kortetta	kortteita
illative		kortteeseen	kortteisiin kortteihin
		singular	plural
nominative		korte	kortteet
accusative	nom.	korte	kortteet
	gen.	kortteen
genitive		kortteen	kortteiden kortteitten
partitive		kortetta	kortteita
inessive		kortteessa	kortteissa
elative		kortteesta	kortteista
illative		kortteeseen	kortteisiin kortteihin
adessive		kortteella	kortteilla
ablative		kortteelta	kortteilta
allative		kortteelle	kortteille
essive		kortteena	kortteina
translative		kortteeksi	kortteiksi
abessive		kortteetta	kortteitta
instructive		—	korttein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of korte (type hame)

first-person singular possessor singular plural nominative kortteeni kortteeni accusative nom. kortteeni kortteeni gen. kortteeni genitive kortteeni kortteideni kortteitteni partitive kortettani kortteitani inessive kortteessani kortteissani elative kortteestani kortteistani illative kortteeseeni kortteisiini kortteihini adessive kortteellani kortteillani ablative kortteeltani kortteiltani allative kortteelleni kortteilleni essive kortteenani kortteinani translative kortteekseni kortteikseni abessive kortteettani kortteittani instructive — — comitative — kortteineni second-person singular possessor singular plural nominative kortteesi kortteesi accusative nom. kortteesi kortteesi gen. kortteesi genitive kortteesi kortteidesi kortteittesi partitive kortettasi kortteitasi inessive kortteessasi kortteissasi elative kortteestasi kortteistasi illative kortteeseesi kortteisiisi kortteihisi adessive kortteellasi kortteillasi ablative kortteeltasi kortteiltasi allative kortteellesi kortteillesi essive kortteenasi kortteinasi translative kortteeksesi kortteiksesi abessive kortteettasi kortteittasi instructive — — comitative — kortteinesi first-person plural possessor singular plural nominative kortteemme kortteemme accusative nom. kortteemme kortteemme gen. kortteemme genitive kortteemme kortteidemme kortteittemme partitive kortettamme kortteitamme inessive kortteessamme kortteissamme elative kortteestamme kortteistamme illative kortteeseemme kortteisiimme kortteihimme adessive kortteellamme kortteillamme ablative kortteeltamme kortteiltamme allative kortteellemme kortteillemme essive kortteenamme kortteinamme translative kortteeksemme kortteiksemme abessive kortteettamme kortteittamme instructive — — comitative — kortteinemme second-person plural possessor singular plural nominative kortteenne kortteenne accusative nom. kortteenne kortteenne gen. kortteenne genitive kortteenne kortteidenne kortteittenne partitive kortettanne kortteitanne inessive kortteessanne kortteissanne elative kortteestanne kortteistanne illative kortteeseenne kortteisiinne kortteihinne adessive kortteellanne kortteillanne ablative kortteeltanne kortteiltanne allative kortteellenne kortteillenne essive kortteenanne kortteinanne translative kortteeksenne kortteiksenne abessive kortteettanne kortteittanne instructive — — comitative — kortteinenne third-person possessor singular plural nominative kortteensa kortteensa accusative nom. kortteensa kortteensa gen. kortteensa genitive kortteensa kortteidensa kortteittensa partitive kortettaan kortettansa kortteitaan kortteitansa inessive kortteessaan kortteessansa kortteissaan kortteissansa elative kortteestaan kortteestansa kortteistaan kortteistansa illative kortteeseensa kortteisiinsa kortteihinsa adessive kortteellaan kortteellansa kortteillaan kortteillansa ablative kortteeltaan kortteeltansa kortteiltaan kortteiltansa allative kortteelleen kortteellensa kortteilleen kortteillensa essive kortteenaan kortteenansa kortteinaan kortteinansa translative kortteekseen kortteeksensa kortteikseen kortteiksensa abessive kortteettaan kortteettansa kortteittaan kortteittansa instructive — — comitative — kortteineen kortteinensa

Compounds

compounds

• hentokorte
• järvikorte
• jättikorte
• kangaskorte
• kirjokorte
• lehtokorte
• metsäkorte
• niittykorte
• peltokorte
• suokorte

Further reading

• “korte”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (online dictionary, continuously updated, in Finnish), Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• kerot, kerto, torke

Norwegian Bokmål

Adjective

korte

1. definite singular of kort
2. plural of kort

Verb

korte (imperative kort, present tense korter, passive kortes, simple past and past participle korta or kortet, present participle kortende)

1. to shorten (something)

Synonyms

• forkorte

Related terms

• kort (adjective)

References

• “korte” in The Bokmål Dictionary.

Norwegian Nynorsk

Adjective

korte

1. definite singular of kort
2. plural of kort

Swedish

Adjective

korte

1. definite natural masculine singular of kort

Anagrams

• koret

Tagalog

Etymology

Borrowed from Spanish corte.

Pronunciation

• Hyphenation: kor‧te
• IPA^(key): /ˈkoɾte/, [ˈkoɾ.tɛ]

Noun

korte (Baybayin spelling ᜃᜓᜇ᜔ᜆᜒ)

1. shape; form

   Synonyms: hugis, tabas

2. cut; style

   Synonym: tabas

3. court (collective body of persons forming the retinue of a sovereign or person high in authority)
4. (law) court

   Synonym: hukuman

Derived terms

• kortihan
• pakortihan

 

Related terms

• deskortesiya
• korte suprema
• kortes
• kortesiya

 

Further reading

• “korte”, in Pambansang Diksiyonaryo | Diksiyonaryo.ph, Manila: Sentro ng Wikang Filipino, 2018

Yogad

Etymology

From Spanish corte (“court”).

Noun

korte

1. court (of law)