Ingrian

edit

Etymology

edit

Borrowed from Russian лицо (lico).

Pronunciation

edit

Noun

edit

liitsa

  1. face
  2. (grammar) person
    • 1936, V. I. Junus, N. A. Iljin, Inkeroisin keelen oppikirja alkuşkouluja vart (toine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 31:
      Kuran stolbikan sanomuksiis ono näytetty liitsa, kumpa tekkoo töötä, töön tekijä.
      In the sentences of the left column the person is shown, which does the job, the agent of the action.

Declension

edit
Declension of liitsa (type 3/kana, no gradation)
singular plural
nominative liitsa liitsat
genitive liitsan liitsoin
partitive liitsaa liitsoja
illative liitsaa liitsoi
inessive liitsaas liitsois
elative liitsast liitsoist
allative liitsalle liitsoille
adessive liitsaal liitsoil
ablative liitsalt liitsoilt
translative liitsaks liitsoiks
essive liitsanna, liitsaan liitsoinna, liitsoin
exessive1) liitsant liitsoint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

edit

Derived terms

edit

References

edit
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 270