poikihua

Ingrian

Etymology

From poikia (“to calve”) +‎ -hua.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈpoi̯kihuɑ/, [ˈpo̞i̯kĭˌhuɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈpoi̯kihuɑ/, [ˈpo̞i̯ɡ̊iˌhuɑ]
• Rhymes: -uɑ
• Hyphenation: poi‧ki‧hu‧a

Verb

poikihua

1. Synonym of poikia

Conjugation

Conjugation of poikihua (type 1/ampua, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	poikihun	en poikihu	1st singular	oon poikihunt, oon poikihunut	en oo poikihunt, en oo poikihunut
2nd singular	poikihut	et poikihu	2nd singular	oot poikihunt, oot poikihunut	et oo poikihunt, et oo poikihunut
3rd singular	poikihuu	ei poikihu	3rd singular	ono poikihunt, ono poikihunut	ei oo poikihunt, ei oo poikihunut
1st plural	poikihumma	emmä poikihu	1st plural	oomma poikihunneet	emmä oo poikihunneet
2nd plural	poikihutta	että poikihu	2nd plural	ootta poikihunneet	että oo poikihunneet
3rd plural	poikihuut1), poikihuvat2), poikihuttaa	evät poikihu, ei poikihuta	3rd plural	ovat poikihunneet	evät oo poikihunneet, ei oo poikihuttu
impersonal	poikihuttaa	ei poikihuta	impersonal	ono poikihuttu	ei oo poikihuttu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	poikihuin	en poikihunt, en poikihunut	1st singular	olin poikihunt, olin poikihunut	en olt poikihunt, en olt poikihunut
2nd singular	poikihuit	et poikihunt, et poikihunut	2nd singular	olit poikihunt, olit poikihunut	et olt poikihunt, et olt poikihunut
3rd singular	poikihui	ei poikihunt, ei poikihunut	3rd singular	oli poikihunt, oli poikihunut	ei olt poikihunt, ei olt poikihunut
1st plural	poikihuimma	emmä poikihunneet	1st plural	olimma poikihunneet	emmä olleet poikihunneet
2nd plural	poikihuitta	että poikihunneet	2nd plural	olitta poikihunneet	että olleet poikihunneet
3rd plural	poikihuit1), poikihuivat2), poikihuttii	evät poikihunneet, ei poikihuttu	3rd plural	olivat poikihunneet	evät olleet poikihunneet, ei olt poikihuttu
impersonal	poikihuttii	ei poikihuttu	impersonal	oli poikihuttu	ei olt poikihuttu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	poikihuisin	en poikihuis	1st singular	olisin poikihunt, olisin poikihunut	en olis poikihunt, en olis poikihunut
2nd singular	poikihuisit, poikihuist1)	et poikihuis	2nd singular	olisit poikihunt, olisit poikihunut	et olis poikihunt, et olis poikihunut
3rd singular	poikihuis	ei poikihuis	3rd singular	olis poikihunt, olis poikihunut	ei olis poikihunt, ei olis poikihunut
1st plural	poikihuisimma	emmä poikihuis	1st plural	olisimma poikihunneet	emmä olis poikihunneet
2nd plural	poikihuisitta	että poikihuis	2nd plural	olisitta poikihunneet	että olis poikihunneet
3rd plural	poikihuisiit1), poikihuisivat2), poikihuttais	evät poikihuis, ei poikihuttais	3rd plural	olisivat poikihunneet	evät olis poikihunneet, ei olis poikihuttu
impersonal	poikihuttais	ei poikihuttais	impersonal	olis poikihuttu	ei olis poikihuttu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	poikihu	elä poikihu	2nd singular	oo poikihunt, oo poikihunut	elä oo poikihunt, elä oo poikihunut
3rd singular	poikihukkoo	elköö poikihuko	3rd singular	olkoo poikihunt, olkoo poikihunut	elköö olko poikihunt, elköö olko poikihunut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	poikihukkaa	elkää poikihuko	2nd plural	olkaa poikihunneet	elkää olko poikihunneet
3rd plural	poikihukkoot	elkööt poikihuko, elköö poikihuttako	3rd plural	olkoot poikihunneet	elkööt olko poikihunneet, elköö olko poikihuttu
impersonal	poikihuttakoo	elköö poikihuttako	impersonal	olkoo poikihuttu	elköö olko poikihuttu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	poikihunen	en poikihune
2nd singular	poikihunet	et poikihune
3rd singular	poikihunnoo	ei poikihune
1st plural	poikihunemma	emmä poikihune
2nd plural	poikihunetta	että poikihune
3rd plural	poikihunnoot	evät poikihune, ei poikihuttane
impersonal	poikihuttanoo	ei poikihuttane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		poikihua	present	poikihuva	poikihuttava
2nd	inessive	poikihues	past	poikihunt, poikihunut	poikihuttu
	instructive	poikihuen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (poikihukkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	poikihummaa
	inessive	poikihumas
	elative	poikihumast
	abessive	poikihumata
4th	nominative	poikihumiin
	partitive	poikihumista, poikihumist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 420