poimipuikko

Ingrian

Etymology

From poimi- (“to fish out”) +‎ puikko (“stick”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈpoi̯miˌpui̯kːo/, [ˈpo̞i̯mĭˌpui̯kːŏ̞̥]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈpoi̯miˌpui̯kːoi̯/, [ˈpo̞i̯miˌpui̯kːo̞i̯]
• Rhymes: -ui̯kːo, -ui̯kːoi̯
• Hyphenation: poi‧mi‧puik‧ko

Noun

poimipuikko

1. hook used to take nets and seines out of water

Declension

Declension of poimipuikko (type 4/koivu, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	poimipuikko	poimipuikot
genitive	poimipuikon	poimipuikkoin, poimipuikkoloin
partitive	poimipuikkoa	poimipuikkoja, poimipuikkoloja
illative	poimipuikkoo	poimipuikkoi, poimipuikkoloihe
inessive	poimipuikoos	poimipuikois, poimipuikkolois
elative	poimipuikost	poimipuikoist, poimipuikkoloist
allative	poimipuikolle	poimipuikoille, poimipuikkoloille
adessive	poimipuikool	poimipuikoil, poimipuikkoloil
ablative	poimipuikolt	poimipuikoilt, poimipuikkoloilt
translative	poimipuikoks	poimipuikoiks, poimipuikkoloiks
essive	poimipuikkonna, poimipuikkoon	poimipuikkoinna, poimipuikkoloinna, poimipuikkoin, poimipuikkoloin
exessive1)	poimipuikkont	poimipuikkoint, poimipuikkoloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 420