tahko

Finnish

Etymology 1

From Proto-Finnic *tahko, from Proto-Finno-Permic *taškɜ. Related to Estonian tahk, Ingrian tahko, Karelian tahko, Livonian tǭ’gõz, Veps tahk, Votic tahko, Komi-Zyrian тыш (tyš), Udmurt тыш (tyš) and Eastern Mari тош (toš).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtɑhko/, [ˈt̪ɑ̝xko̞]
• Rhymes: -ɑhko
• Syllabification^(key): tah‧ko

Noun

tahko

1. grindstone (abrasive wheel for sharpening, polishing or grinding)
2. (geometry) face (2D polytope, any of the flat bounding surfaces of a polyhedron)
3. wheel (round portion of cheese)

Declension

Inflection of tahko (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		tahko	tahkot
genitive		tahkon	tahkojen
partitive		tahkoa	tahkoja
illative		tahkoon	tahkoihin
		singular	plural
nominative		tahko	tahkot
accusative	nom.	tahko	tahkot
	gen.	tahkon
genitive		tahkon	tahkojen
partitive		tahkoa	tahkoja
inessive		tahkossa	tahkoissa
elative		tahkosta	tahkoista
illative		tahkoon	tahkoihin
adessive		tahkolla	tahkoilla
ablative		tahkolta	tahkoilta
allative		tahkolle	tahkoille
essive		tahkona	tahkoina
translative		tahkoksi	tahkoiksi
abessive		tahkotta	tahkoitta
instructive		—	tahkoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of tahko (Kotus type 1/valo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative tahkoni tahkoni accusative nom. tahkoni tahkoni gen. tahkoni genitive tahkoni tahkojeni partitive tahkoani tahkojani inessive tahkossani tahkoissani elative tahkostani tahkoistani illative tahkooni tahkoihini adessive tahkollani tahkoillani ablative tahkoltani tahkoiltani allative tahkolleni tahkoilleni essive tahkonani tahkoinani translative tahkokseni tahkoikseni abessive tahkottani tahkoittani instructive — — comitative — tahkoineni second-person singular possessor singular plural nominative tahkosi tahkosi accusative nom. tahkosi tahkosi gen. tahkosi genitive tahkosi tahkojesi partitive tahkoasi tahkojasi inessive tahkossasi tahkoissasi elative tahkostasi tahkoistasi illative tahkoosi tahkoihisi adessive tahkollasi tahkoillasi ablative tahkoltasi tahkoiltasi allative tahkollesi tahkoillesi essive tahkonasi tahkoinasi translative tahkoksesi tahkoiksesi abessive tahkottasi tahkoittasi instructive — — comitative — tahkoinesi first-person plural possessor singular plural nominative tahkomme tahkomme accusative nom. tahkomme tahkomme gen. tahkomme genitive tahkomme tahkojemme partitive tahkoamme tahkojamme inessive tahkossamme tahkoissamme elative tahkostamme tahkoistamme illative tahkoomme tahkoihimme adessive tahkollamme tahkoillamme ablative tahkoltamme tahkoiltamme allative tahkollemme tahkoillemme essive tahkonamme tahkoinamme translative tahkoksemme tahkoiksemme abessive tahkottamme tahkoittamme instructive — — comitative — tahkoinemme second-person plural possessor singular plural nominative tahkonne tahkonne accusative nom. tahkonne tahkonne gen. tahkonne genitive tahkonne tahkojenne partitive tahkoanne tahkojanne inessive tahkossanne tahkoissanne elative tahkostanne tahkoistanne illative tahkoonne tahkoihinne adessive tahkollanne tahkoillanne ablative tahkoltanne tahkoiltanne allative tahkollenne tahkoillenne essive tahkonanne tahkoinanne translative tahkoksenne tahkoiksenne abessive tahkottanne tahkoittanne instructive — — comitative — tahkoinenne third-person possessor singular plural nominative tahkonsa tahkonsa accusative nom. tahkonsa tahkonsa gen. tahkonsa genitive tahkonsa tahkojensa partitive tahkoaan tahkoansa tahkojaan tahkojansa inessive tahkossaan tahkossansa tahkoissaan tahkoissansa elative tahkostaan tahkostansa tahkoistaan tahkoistansa illative tahkoonsa tahkoihinsa adessive tahkollaan tahkollansa tahkoillaan tahkoillansa ablative tahkoltaan tahkoltansa tahkoiltaan tahkoiltansa allative tahkolleen tahkollensa tahkoilleen tahkoillensa essive tahkonaan tahkonansa tahkoinaan tahkoinansa translative tahkokseen tahkoksensa tahkoikseen tahkoiksensa abessive tahkottaan tahkottansa tahkoittaan tahkoittansa instructive — — comitative — tahkoineen tahkoinensa

Derived terms

• tahkoa
• Tahkola
• tahkota
• -tahokas

 

compounds

• juustotahko
• kuusitahkoinen
• tahkojuusto
• tahkokivi

 

See also

• hiomakivi

Further reading

• “tahko”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtɑhkoˣ/, [ˈt̪ɑ̝xko̞(ʔ)]
• Rhymes: -ɑhko
• Syllabification^(key): tah‧ko

Verb

tahko

1. inflection of tahkoa:
   1. present active indicative connegative
   2. second-person singular present imperative
   3. second-person singular present active imperative connegative

Anagrams

• kohta

Ingrian

Tahko.

Etymology

From Proto-Finnic *tahko. Cognates include Finnish tahko and Estonian tahk.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtɑhko/, [ˈtɑxkŏ̞̥]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈtɑhko/, [ˈtɑxko̞]
• Rhymes: -ɑhko
• Hyphenation: tah‧ko

Noun

tahko

1. grindstone

Declension

Declension of tahko (type 4/koivu, k- gradation)
	singular	plural
nominative	tahko	tahot
genitive	tahon	tahkoin, tahkoloin
partitive	tahkoa	tahkoja, tahkoloja
illative	tahkoo	tahkoi, tahkoloihe
inessive	tahos	tahois, tahkolois
elative	tahost	tahoist, tahkoloist
allative	taholle	tahoille, tahkoloille
adessive	tahol	tahoil, tahkoloil
ablative	taholt	tahoilt, tahkoloilt
translative	tahoks	tahoiks, tahkoloiks
essive	tahkonna, tahkoon	tahkoinna, tahkoloinna, tahkoin, tahkoloin
exessive1)	tahkont	tahkoint, tahkoloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• pöörä

Derived terms

• tahkoallas
• tahota

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 567