tilkkua

Ingrian

Etymology 1

From Proto-Finnic *tilkkudak, equivalent to tilkka (“drop”) +‎ -ua. Cognates include dialectal Finnish tilkkua and Estonian tilkuma.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtilkːuɑ/, [ˈtʲiɫkːo̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈtilkːuɑ/, [ˈtiɫkːuɑ]
• Rhymes: -ilkːoː, -ilkːuɑ
• Hyphenation: tilk‧ku‧a

Verb

tilkkua

1. (intransitive) to drip

Conjugation

Conjugation of tilkkua (type 1/ampua, kk-k gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	tilkun	en tilku	1st singular	oon tilkkunt, oon tilkkunut	en oo tilkkunt, en oo tilkkunut
2nd singular	tilkut	et tilku	2nd singular	oot tilkkunt, oot tilkkunut	et oo tilkkunt, et oo tilkkunut
3rd singular	tilkkuu	ei tilku	3rd singular	ono tilkkunt, ono tilkkunut	ei oo tilkkunt, ei oo tilkkunut
1st plural	tilkumma	emmä tilku	1st plural	oomma tilkkuneet	emmä oo tilkkuneet
2nd plural	tilkutta	että tilku	2nd plural	ootta tilkkuneet	että oo tilkkuneet
3rd plural	tilkkuut1), tilkkuvat2), tilkutaa	evät tilku, ei tilkuta	3rd plural	ovat tilkkuneet	evät oo tilkkuneet, ei oo tilkuttu
impersonal	tilkutaa	ei tilkuta	impersonal	ono tilkuttu	ei oo tilkuttu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	tilkuin	en tilkkunt, en tilkkunut	1st singular	olin tilkkunt, olin tilkkunut	en olt tilkkunt, en olt tilkkunut
2nd singular	tilkuit	et tilkkunt, et tilkkunut	2nd singular	olit tilkkunt, olit tilkkunut	et olt tilkkunt, et olt tilkkunut
3rd singular	tilkkui	ei tilkkunt, ei tilkkunut	3rd singular	oli tilkkunt, oli tilkkunut	ei olt tilkkunt, ei olt tilkkunut
1st plural	tilkuimma	emmä tilkkuneet	1st plural	olimma tilkkuneet	emmä olleet tilkkuneet
2nd plural	tilkuitta	että tilkkuneet	2nd plural	olitta tilkkuneet	että olleet tilkkuneet
3rd plural	tilkkuit1), tilkkuivat2), tilkuttii	evät tilkkuneet, ei tilkuttu	3rd plural	olivat tilkkuneet	evät olleet tilkkuneet, ei olt tilkuttu
impersonal	tilkuttii	ei tilkuttu	impersonal	oli tilkuttu	ei olt tilkuttu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	tilkkuisin	en tilkkuis	1st singular	olisin tilkkunt, olisin tilkkunut	en olis tilkkunt, en olis tilkkunut
2nd singular	tilkkuisit, tilkkuist1)	et tilkkuis	2nd singular	olisit tilkkunt, olisit tilkkunut	et olis tilkkunt, et olis tilkkunut
3rd singular	tilkkuis	ei tilkkuis	3rd singular	olis tilkkunt, olis tilkkunut	ei olis tilkkunt, ei olis tilkkunut
1st plural	tilkkuisimma	emmä tilkkuis	1st plural	olisimma tilkkuneet	emmä olis tilkkuneet
2nd plural	tilkkuisitta	että tilkkuis	2nd plural	olisitta tilkkuneet	että olis tilkkuneet
3rd plural	tilkkuisiit1), tilkkuisivat2), tilkuttais	evät tilkkuis, ei tilkuttais	3rd plural	olisivat tilkkuneet	evät olis tilkkuneet, ei olis tilkuttu
impersonal	tilkuttais	ei tilkuttais	impersonal	olis tilkuttu	ei olis tilkuttu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	tilku	elä tilku	2nd singular	oo tilkkunt, oo tilkkunut	elä oo tilkkunt, elä oo tilkkunut
3rd singular	tilkkukoo	elköö tilkkuko	3rd singular	olkoo tilkkunt, olkoo tilkkunut	elköö olko tilkkunt, elköö olko tilkkunut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	tilkkukaa	elkää tilkkuko	2nd plural	olkaa tilkkuneet	elkää olko tilkkuneet
3rd plural	tilkkukoot	elkööt tilkkuko, elköö tilkuttako	3rd plural	olkoot tilkkuneet	elkööt olko tilkkuneet, elköö olko tilkuttu
impersonal	tilkuttakkoo	elköö tilkuttako	impersonal	olkoo tilkuttu	elköö olko tilkuttu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	tilkkunen	en tilkkune
2nd singular	tilkkunet	et tilkkune
3rd singular	tilkkunoo	ei tilkkune
1st plural	tilkkunemma	emmä tilkkune
2nd plural	tilkkunetta	että tilkkune
3rd plural	tilkkunoot	evät tilkkune, ei tilkuttane
impersonal	tilkuttannoo	ei tilkuttane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		tilkkua	present	tilkkuva	tilkuttava
2nd	inessive	tilkkujees	past	tilkkunt, tilkkunut	tilkuttu
	instructive	tilkkuen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (tilkkukaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	tilkkumaa
	inessive	tilkkumaas
	elative	tilkkumast
	abessive	tilkkumata
4th	nominative	tilkkumiin
	partitive	tilkkumista, tilkkumist

Synonyms

• tilkahtaa, tilkuttaa

Derived terms

• tilkku
• tilkuttaa

 

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtilkːuɑ/, [ˈtʲiɫkːo̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈtilkːuɑ/, [ˈtiɫkːuɑ]
• Rhymes: -ilkːoː, -ilkːuɑ
• Hyphenation: tilk‧ku‧a

Noun

tilkkua

1. partitive singular of tilkku

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 586

Votic

Etymology

From Proto-Finnic *tilkkudak.

Pronunciation

• (Luutsa, Liivtšülä) IPA^(key): /ˈtilkːuɑ̯/, [ˈtʲiɫkːuɑ̯]
• Rhymes: -ilkːuɑ̯
• Hyphenation: tilk‧kua

Verb

tilkkua

1. (intransitive) to drip, trickle

Inflection

Conjugation of tilkkua (type II-1/kuttsua, kk-k gradation)
Indicative
Present			Perfect
	positive	negative		positive	negative
1st singular	tilkun	en tilku	1st singular	õõn tilkkunnu	en õõ tilkkunnu
2nd singular	tilkud	ed tilku	2nd singular	õõd tilkkunnu	ed õõ tilkkunnu
3rd singular	tilkub	eb tilku	3rd singular	on tilkkunnu	eb õõ tilkkunnu
1st plural	tilkummõ	emmä tilku	1st plural	õõmmõ tilkkunnu	emmä õõ tilkkunnu
2nd plural	tilkuttõ	että tilku	2nd plural	õõttõ tilkkunnu	että õõ tilkkunnu
3rd plural	tilkuta	eväd tilku	3rd plural	õlla tilkuttu	eväd õõ tilkuttu
impersonal	tilkuta	eväd tilku	impersonal	õlla tilkuttu	eväd õõ tilkuttu
Imperfect			Pluperfect
	positive	negative		positive	negative
1st singular	tilkkuzin	en tilkkunnu	1st singular	õlin tilkkunnu	—
2nd singular	tilkkuzid	ed tilkkunnu	2nd singular	õlid tilkkunnu	—
3rd singular	tilkku	eb tilkkunnu	3rd singular	õli tilkkunnu	—
1st plural	tilkkuzimmõ	emmä tilkkunnu	1st plural	õlimmõ tilkkunnu	—
2nd plural	tilkkuzittõ	että tilkkunnu	2nd plural	õlittõ tilkkunnu	—
3rd plural	tilkutti	eväd tilkuttu	3rd plural	õlti tilkuttu	—
impersonal	tilkutti	eväd tilkuttu	impersonal	õlti tilkuttu	—
Conditional
Present			Perfect
	positive	negative		positive	negative
1st singular	tilkkuizin	en tilkkuizʹ	1st singular	õllõizin tilkkunnu	en õllõizʹ tilkkunnu
2nd singular	tilkkuizid	ed tilkkuizʹ	2nd singular	õllõizid tilkkunnu	ed õllõizʹ tilkkunnu
3rd singular	tilkkuizʹ	eb tilkkuizʹ	3rd singular	õllõizʹ tilkkunnu	eb õllõizʹ tilkkunnu
1st plural	tilkkuizimmõ	emmä tilkkuizʹ	1st plural	õllõizimmõ tilkkunnu	emmä õllõizʹ tilkkunnu
2nd plural	tilkkuizittõ	että tilkkuizʹ	2nd plural	õllõizittõ tilkkunnu	että õllõizʹ tilkkunnu
3rd plural	tilkuttaizʹ	eväd tilkuttaizʹ	3rd plural	õltaizʹ tilkuttu	eväd õltaizʹ tilkuttu
impersonal	tilkuttaizʹ	eväd tilkuttaizʹ	impersonal	õltaizʹ tilkuttu	eväd õltaizʹ tilkuttu
Imperative
Present
	positive	negative
1st singular	—	—
2nd singular	tilku	elä tilku
3rd singular	tilkkugo	elko tilkkugo
1st plural	—	—
2nd plural	tilkkuga	elka tilkkuga
3rd plural	tilkkugod	—
impersonal	—	—
Nominal forms
Infinitives			Participles
				active	passive
1st		tilkkua	present	tilkkujõ1)	—
2nd	illative	tilkkuma	past	tilkkunnu	tilkuttu
	inessive	tilkkumõz	1) also used as the agent noun
	elative	tilkkumassõ
	abessive	tilkkumattõ

References

• Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) “tilkkua”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn