Contents

FinnishEdit

EtymologyEdit

tuntea +‎ -u

NounEdit

tuntu

  1. feel, feeling, sensation
  2. texture

DeclensionEdit

Inflection of tuntu (Kotus type 1/valo, nt-nn gradation)
nominative tuntu tunnut
genitive tunnun tuntujen
partitive tuntua tuntuja
illative tuntuun tuntuihin
singular plural
nominative tuntu tunnut
accusative nom. tuntu tunnut
gen. tunnun
genitive tunnun tuntujen
partitive tuntua tuntuja
inessive tunnussa tunnuissa
elative tunnusta tunnuista
illative tuntuun tuntuihin
adessive tunnulla tunnuilla
ablative tunnulta tunnuilta
allative tunnulle tunnuille
essive tuntuna tuntuina
translative tunnuksi tunnuiksi
instructive tunnuin
abessive tunnutta tunnuitta
comitative tuntuineen

Related termsEdit

AnagramsEdit


HausaEdit

PronunciationEdit

  • Hyphenation: tun‧tū

NounEdit

tuntu m ‎(plural tuntaye)

  1. A tassel or knob on top of a cap or gown.
Read in another language