Finnish edit

Etymology edit

From Proto-Finnic *vaimo (spirit, soul), from Proto-Uralic *wajŋe. Cognates include Estonian vaim (spirit), Moksha вайме (vajme) and Erzya ойме (ojme, spirit, soul). The semantic development to 'wife' is also shared by Karelian vaimo.

Pronunciation edit

  • IPA(key): /ˈʋɑi̯mo/, [ˈʋɑ̝i̯mo̞]
  • Audio:(file)
  • Rhymes: -ɑimo
  • Syllabification(key): vai‧mo

Noun edit

vaimo

  1. wife
    Annukka, tänä vuonna tulet vaimokseni!
    Annukka, this year you will become my wife!
  2. (archaic) woman, especially an elderly one

Declension edit

Inflection of vaimo (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative vaimo vaimot
genitive vaimon vaimojen
partitive vaimoa vaimoja
illative vaimoon vaimoihin
singular plural
nominative vaimo vaimot
accusative nom. vaimo vaimot
gen. vaimon
genitive vaimon vaimojen
partitive vaimoa vaimoja
inessive vaimossa vaimoissa
elative vaimosta vaimoista
illative vaimoon vaimoihin
adessive vaimolla vaimoilla
ablative vaimolta vaimoilta
allative vaimolle vaimoille
essive vaimona vaimoina
translative vaimoksi vaimoiksi
abessive vaimotta vaimoitta
instructive vaimoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vaimo (Kotus type 1/valo, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative vaimoni vaimoni
accusative nom. vaimoni vaimoni
gen. vaimoni
genitive vaimoni vaimojeni
partitive vaimoani vaimojani
inessive vaimossani vaimoissani
elative vaimostani vaimoistani
illative vaimooni vaimoihini
adessive vaimollani vaimoillani
ablative vaimoltani vaimoiltani
allative vaimolleni vaimoilleni
essive vaimonani vaimoinani
translative vaimokseni vaimoikseni
abessive vaimottani vaimoittani
instructive
comitative vaimoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vaimosi vaimosi
accusative nom. vaimosi vaimosi
gen. vaimosi
genitive vaimosi vaimojesi
partitive vaimoasi vaimojasi
inessive vaimossasi vaimoissasi
elative vaimostasi vaimoistasi
illative vaimoosi vaimoihisi
adessive vaimollasi vaimoillasi
ablative vaimoltasi vaimoiltasi
allative vaimollesi vaimoillesi
essive vaimonasi vaimoinasi
translative vaimoksesi vaimoiksesi
abessive vaimottasi vaimoittasi
instructive
comitative vaimoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vaimomme vaimomme
accusative nom. vaimomme vaimomme
gen. vaimomme
genitive vaimomme vaimojemme
partitive vaimoamme vaimojamme
inessive vaimossamme vaimoissamme
elative vaimostamme vaimoistamme
illative vaimoomme vaimoihimme
adessive vaimollamme vaimoillamme
ablative vaimoltamme vaimoiltamme
allative vaimollemme vaimoillemme
essive vaimonamme vaimoinamme
translative vaimoksemme vaimoiksemme
abessive vaimottamme vaimoittamme
instructive
comitative vaimoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vaimonne vaimonne
accusative nom. vaimonne vaimonne
gen. vaimonne
genitive vaimonne vaimojenne
partitive vaimoanne vaimojanne
inessive vaimossanne vaimoissanne
elative vaimostanne vaimoistanne
illative vaimoonne vaimoihinne
adessive vaimollanne vaimoillanne
ablative vaimoltanne vaimoiltanne
allative vaimollenne vaimoillenne
essive vaimonanne vaimoinanne
translative vaimoksenne vaimoiksenne
abessive vaimottanne vaimoittanne
instructive
comitative vaimoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative vaimonsa vaimonsa
accusative nom. vaimonsa vaimonsa
gen. vaimonsa
genitive vaimonsa vaimojensa
partitive vaimoaan
vaimoansa
vaimojaan
vaimojansa
inessive vaimossaan
vaimossansa
vaimoissaan
vaimoissansa
elative vaimostaan
vaimostansa
vaimoistaan
vaimoistansa
illative vaimoonsa vaimoihinsa
adessive vaimollaan
vaimollansa
vaimoillaan
vaimoillansa
ablative vaimoltaan
vaimoltansa
vaimoiltaan
vaimoiltansa
allative vaimolleen
vaimollensa
vaimoilleen
vaimoillensa
essive vaimonaan
vaimonansa
vaimoinaan
vaimoinansa
translative vaimokseen
vaimoksensa
vaimoikseen
vaimoiksensa
abessive vaimottaan
vaimottansa
vaimoittaan
vaimoittansa
instructive
comitative vaimoineen
vaimoinensa

Synonyms edit

Derived terms edit

Further reading edit

Anagrams edit

Ingrian edit

Etymology edit

From Proto-Finnic *vaimo (spirit). Cognates include Finnish vaimo and Estonian vaim.

Pronunciation edit

Noun edit

vaimo

  1. (folk poetic) wife
    • 1916, V. Alava, quoting Naastoi, Tarinaisista, “1966. Soikkola, Säätinä V I 1042”, in Väinö Salminen, V. Alava, editor, Suomen Kansan Vanhat Runot. Länsi-Inkerin runot[2], volume III2, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lines 1-2:
      »Oi minni, velloin vaimo, // Lunassa minuista poisi,
      »Oh sister-in-law, brother's wife, // Rescue me away,
  2. (folk poetic) mother (of a household)
    • 1916, V. Alava, quoting Vöglä, Martin tytär, nuori vaimo syntyisin Savimäeltä, “1941. Soikkola, Suija V I 898”, in Väinö Salminen, V. Alava, editor, Suomen Kansan Vanhat Runot. Länsi-Inkerin runot[3], volume III2, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lines 1-2:
      Maaria pyhäinen vaimo // Vaimo valkia-verriin
      Mary holy mother // The white-blooded mother

Declension edit

Declension of vaimo (type 4/koivu, no gradation)
singular plural
nominative vaimo vaimot
genitive vaimon vaimoin, vaimoloin
partitive vaimoa vaimoja, vaimoloja
illative vaimoo vaimoi, vaimoloihe
inessive vaimoos vaimois, vaimolois
elative vaimost vaimoist, vaimoloist
allative vaimolle vaimoille, vaimoloille
adessive vaimool vaimoil, vaimoloil
ablative vaimolt vaimoilt, vaimoloilt
translative vaimoks vaimoiks, vaimoloiks
essive vaimonna, vaimoon vaimoinna, vaimoloinna, vaimoin, vaimoloin
exessive1) vaimont vaimoint, vaimoloint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms edit

References edit

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 632