varistua

Ingrian

Etymology

From varistaa (“to heat up”) +‎ -ua.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋɑristuɑ/, [ˈʋɑris̠ˌtuɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋɑristuɑ/, [ˈʋɑriʃˌtuɑ]
• Rhymes: -uɑ
• Hyphenation: va‧ris‧tu‧a

Verb

varistua

1. (intransitive) to warm up (become hotter)

Conjugation

Conjugation of varistua (type 1/ampua, st-ss gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	varissun	en varissu	1st singular	oon varistunt, oon varistunut	en oo varistunt, en oo varistunut
2nd singular	varissut	et varissu	2nd singular	oot varistunt, oot varistunut	et oo varistunt, et oo varistunut
3rd singular	varistuu	ei varissu	3rd singular	ono varistunt, ono varistunut	ei oo varistunt, ei oo varistunut
1st plural	varissumma	emmä varissu	1st plural	oomma varistunneet	emmä oo varistunneet
2nd plural	varissutta	että varissu	2nd plural	ootta varistunneet	että oo varistunneet
3rd plural	varistuut1), varistuvat2), varissuttaa	evät varissu, ei varissuta	3rd plural	ovat varistunneet	evät oo varistunneet, ei oo varissuttu
impersonal	varissuttaa	ei varissuta	impersonal	ono varissuttu	ei oo varissuttu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	varissuin	en varistunt, en varistunut	1st singular	olin varistunt, olin varistunut	en olt varistunt, en olt varistunut
2nd singular	varissuit	et varistunt, et varistunut	2nd singular	olit varistunt, olit varistunut	et olt varistunt, et olt varistunut
3rd singular	varistui	ei varistunt, ei varistunut	3rd singular	oli varistunt, oli varistunut	ei olt varistunt, ei olt varistunut
1st plural	varissuimma	emmä varistunneet	1st plural	olimma varistunneet	emmä olleet varistunneet
2nd plural	varissuitta	että varistunneet	2nd plural	olitta varistunneet	että olleet varistunneet
3rd plural	varistuit1), varistuivat2), varissuttii	evät varistunneet, ei varissuttu	3rd plural	olivat varistunneet	evät olleet varistunneet, ei olt varissuttu
impersonal	varissuttii	ei varissuttu	impersonal	oli varissuttu	ei olt varissuttu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	varistuisin	en varistuis	1st singular	olisin varistunt, olisin varistunut	en olis varistunt, en olis varistunut
2nd singular	varistuisit, varistuist1)	et varistuis	2nd singular	olisit varistunt, olisit varistunut	et olis varistunt, et olis varistunut
3rd singular	varistuis	ei varistuis	3rd singular	olis varistunt, olis varistunut	ei olis varistunt, ei olis varistunut
1st plural	varistuisimma	emmä varistuis	1st plural	olisimma varistunneet	emmä olis varistunneet
2nd plural	varistuisitta	että varistuis	2nd plural	olisitta varistunneet	että olis varistunneet
3rd plural	varistuisiit1), varistuisivat2), varissuttais	evät varistuis, ei varissuttais	3rd plural	olisivat varistunneet	evät olis varistunneet, ei olis varissuttu
impersonal	varissuttais	ei varissuttais	impersonal	olis varissuttu	ei olis varissuttu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	varissu	elä varissu	2nd singular	oo varistunt, oo varistunut	elä oo varistunt, elä oo varistunut
3rd singular	varistukkoo	elköö varistuko	3rd singular	olkoo varistunt, olkoo varistunut	elköö olko varistunt, elköö olko varistunut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	varistukkaa	elkää varistuko	2nd plural	olkaa varistunneet	elkää olko varistunneet
3rd plural	varistukkoot	elkööt varistuko, elköö varissuttako	3rd plural	olkoot varistunneet	elkööt olko varistunneet, elköö olko varissuttu
impersonal	varissuttakoo	elköö varissuttako	impersonal	olkoo varissuttu	elköö olko varissuttu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	varistunen	en varistune
2nd singular	varistunet	et varistune
3rd singular	varistunnoo	ei varistune
1st plural	varistunemma	emmä varistune
2nd plural	varistunetta	että varistune
3rd plural	varistunnoot	evät varistune, ei varissuttane
impersonal	varissuttanoo	ei varissuttane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		varistua	present	varistuva	varissuttava
2nd	inessive	varistues	past	varistunt, varistunut	varissuttu
	instructive	varistuen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (varistukkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	varistummaa
	inessive	varistumas
	elative	varistumast
	abessive	varistumata
4th	nominative	varistumiin
	partitive	varistumista, varistumist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 642