virma

Finnish

Etymology

Probably from the same root as vireä, virkeä. The plant name is by ellipsis from virmajuuri (literally “lively, brisk root”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋirmɑ/, [ˈʋirmɑ̝]
• Rhymes: -irmɑ
• Syllabification^(key): vir‧ma

Adjective

virma (dialectal)

1. lively, brisk, fast, rapid

Declension

Inflection of virma (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative		virma	virmat
genitive		virman	virmojen
partitive		virmaa	virmoja
illative		virmaan	virmoihin
		singular	plural
nominative		virma	virmat
accusative	nom.	virma	virmat
	gen.	virman
genitive		virman	virmojen virmain rare
partitive		virmaa	virmoja
inessive		virmassa	virmoissa
elative		virmasta	virmoista
illative		virmaan	virmoihin
adessive		virmalla	virmoilla
ablative		virmalta	virmoilta
allative		virmalle	virmoille
essive		virmana	virmoina
translative		virmaksi	virmoiksi
abessive		virmatta	virmoitta
instructive		—	virmoin
comitative		—	virmoine

Possessive forms of virma (Kotus type 9/kala, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative virmani virmani accusative nom. virmani virmani gen. virmani genitive virmani virmojeni virmaini rare partitive virmaani virmojani inessive virmassani virmoissani elative virmastani virmoistani illative virmaani virmoihini adessive virmallani virmoillani ablative virmaltani virmoiltani allative virmalleni virmoilleni essive virmanani virmoinani translative virmakseni virmoikseni abessive virmattani virmoittani instructive — — comitative — virmoineni second-person singular possessor singular plural nominative virmasi virmasi accusative nom. virmasi virmasi gen. virmasi genitive virmasi virmojesi virmaisi rare partitive virmaasi virmojasi inessive virmassasi virmoissasi elative virmastasi virmoistasi illative virmaasi virmoihisi adessive virmallasi virmoillasi ablative virmaltasi virmoiltasi allative virmallesi virmoillesi essive virmanasi virmoinasi translative virmaksesi virmoiksesi abessive virmattasi virmoittasi instructive — — comitative — virmoinesi first-person plural possessor singular plural nominative virmamme virmamme accusative nom. virmamme virmamme gen. virmamme genitive virmamme virmojemme virmaimme rare partitive virmaamme virmojamme inessive virmassamme virmoissamme elative virmastamme virmoistamme illative virmaamme virmoihimme adessive virmallamme virmoillamme ablative virmaltamme virmoiltamme allative virmallemme virmoillemme essive virmanamme virmoinamme translative virmaksemme virmoiksemme abessive virmattamme virmoittamme instructive — — comitative — virmoinemme second-person plural possessor singular plural nominative virmanne virmanne accusative nom. virmanne virmanne gen. virmanne genitive virmanne virmojenne virmainne rare partitive virmaanne virmojanne inessive virmassanne virmoissanne elative virmastanne virmoistanne illative virmaanne virmoihinne adessive virmallanne virmoillanne ablative virmaltanne virmoiltanne allative virmallenne virmoillenne essive virmananne virmoinanne translative virmaksenne virmoiksenne abessive virmattanne virmoittanne instructive — — comitative — virmoinenne third-person possessor singular plural nominative virmansa virmansa accusative nom. virmansa virmansa gen. virmansa genitive virmansa virmojensa virmainsa rare partitive virmaansa virmojaan virmojansa inessive virmassaan virmassansa virmoissaan virmoissansa elative virmastaan virmastansa virmoistaan virmoistansa illative virmaansa virmoihinsa adessive virmallaan virmallansa virmoillaan virmoillansa ablative virmaltaan virmaltansa virmoiltaan virmoiltansa allative virmalleen virmallensa virmoilleen virmoillensa essive virmanaan virmanansa virmoinaan virmoinansa translative virmakseen virmaksensa virmoikseen virmoiksensa abessive virmattaan virmattansa virmoittaan virmoittansa instructive — — comitative — virmoineen virmoinensa

Noun

virma

1. any plant of the genus Centranthus
2. (in the plural) the genus Centranthus

Declension

Inflection of virma (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative		virma	virmat
genitive		virman	virmojen
partitive		virmaa	virmoja
illative		virmaan	virmoihin
		singular	plural
nominative		virma	virmat
accusative	nom.	virma	virmat
	gen.	virman
genitive		virman	virmojen virmain rare
partitive		virmaa	virmoja
inessive		virmassa	virmoissa
elative		virmasta	virmoista
illative		virmaan	virmoihin
adessive		virmalla	virmoilla
ablative		virmalta	virmoilta
allative		virmalle	virmoille
essive		virmana	virmoina
translative		virmaksi	virmoiksi
abessive		virmatta	virmoitta
instructive		—	virmoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of virma (Kotus type 9/kala, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative virmani virmani accusative nom. virmani virmani gen. virmani genitive virmani virmojeni virmaini rare partitive virmaani virmojani inessive virmassani virmoissani elative virmastani virmoistani illative virmaani virmoihini adessive virmallani virmoillani ablative virmaltani virmoiltani allative virmalleni virmoilleni essive virmanani virmoinani translative virmakseni virmoikseni abessive virmattani virmoittani instructive — — comitative — virmoineni second-person singular possessor singular plural nominative virmasi virmasi accusative nom. virmasi virmasi gen. virmasi genitive virmasi virmojesi virmaisi rare partitive virmaasi virmojasi inessive virmassasi virmoissasi elative virmastasi virmoistasi illative virmaasi virmoihisi adessive virmallasi virmoillasi ablative virmaltasi virmoiltasi allative virmallesi virmoillesi essive virmanasi virmoinasi translative virmaksesi virmoiksesi abessive virmattasi virmoittasi instructive — — comitative — virmoinesi first-person plural possessor singular plural nominative virmamme virmamme accusative nom. virmamme virmamme gen. virmamme genitive virmamme virmojemme virmaimme rare partitive virmaamme virmojamme inessive virmassamme virmoissamme elative virmastamme virmoistamme illative virmaamme virmoihimme adessive virmallamme virmoillamme ablative virmaltamme virmoiltamme allative virmallemme virmoillemme essive virmanamme virmoinamme translative virmaksemme virmoiksemme abessive virmattamme virmoittamme instructive — — comitative — virmoinemme second-person plural possessor singular plural nominative virmanne virmanne accusative nom. virmanne virmanne gen. virmanne genitive virmanne virmojenne virmainne rare partitive virmaanne virmojanne inessive virmassanne virmoissanne elative virmastanne virmoistanne illative virmaanne virmoihinne adessive virmallanne virmoillanne ablative virmaltanne virmoiltanne allative virmallenne virmoillenne essive virmananne virmoinanne translative virmaksenne virmoiksenne abessive virmattanne virmoittanne instructive — — comitative — virmoinenne third-person possessor singular plural nominative virmansa virmansa accusative nom. virmansa virmansa gen. virmansa genitive virmansa virmojensa virmainsa rare partitive virmaansa virmojaan virmojansa inessive virmassaan virmassansa virmoissaan virmoissansa elative virmastaan virmastansa virmoistaan virmoistansa illative virmaansa virmoihinsa adessive virmallaan virmallansa virmoillaan virmoillansa ablative virmaltaan virmaltansa virmoiltaan virmoiltansa allative virmalleen virmallensa virmoilleen virmoillensa essive virmanaan virmanansa virmoinaan virmoinansa translative virmakseen virmaksensa virmoikseen virmoiksensa abessive virmattaan virmattansa virmoittaan virmoittansa instructive — — comitative — virmoineen virmoinensa

Derived terms

compounds

• virmajuuri

 

Anagrams

• Mirva