häikäillä

Finnish

Etymology

häikä- +‎ -illä. Possibly inspired by häikäistä, häijy and huikea.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhæi̯kæi̯lːæˣ/, [ˈhæi̯k̟æi̯lːæ(ʔ)]
• Rhymes: -æikæilːæ
• Syllabification^(key): häi‧käil‧lä

Verb

häikäillä

1. (almost always in the negative) to hesitate, shy away from, have scruples doing something

Conjugation

Inflection of häikäillä (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		häikäilen	en häikäile	1st sing.	olen häikäillyt	en ole häikäillyt
2nd sing.		häikäilet	et häikäile	2nd sing.	olet häikäillyt	et ole häikäillyt
3rd sing.		häikäilee	ei häikäile	3rd sing.	on häikäillyt	ei ole häikäillyt
1st plur.		häikäilemme	emme häikäile	1st plur.	olemme häikäilleet	emme ole häikäilleet
2nd plur.		häikäilette	ette häikäile	2nd plur.	olette häikäilleet	ette ole häikäilleet
3rd plur.		häikäilevät	eivät häikäile	3rd plur.	ovat häikäilleet	eivät ole häikäilleet
passive		häikäillään	ei häikäillä	passive	on häikäilty	ei ole häikäilty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		häikäilin	en häikäillyt	1st sing.	olin häikäillyt	en ollut häikäillyt
2nd sing.		häikäilit	et häikäillyt	2nd sing.	olit häikäillyt	et ollut häikäillyt
3rd sing.		häikäili	ei häikäillyt	3rd sing.	oli häikäillyt	ei ollut häikäillyt
1st plur.		häikäilimme	emme häikäilleet	1st plur.	olimme häikäilleet	emme olleet häikäilleet
2nd plur.		häikäilitte	ette häikäilleet	2nd plur.	olitte häikäilleet	ette olleet häikäilleet
3rd plur.		häikäilivät	eivät häikäilleet	3rd plur.	olivat häikäilleet	eivät olleet häikäilleet
passive		häikäiltiin	ei häikäilty	passive	oli häikäilty	ei ollut häikäilty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		häikäilisin	en häikäilisi	1st sing.	olisin häikäillyt	en olisi häikäillyt
2nd sing.		häikäilisit	et häikäilisi	2nd sing.	olisit häikäillyt	et olisi häikäillyt
3rd sing.		häikäilisi	ei häikäilisi	3rd sing.	olisi häikäillyt	ei olisi häikäillyt
1st plur.		häikäilisimme	emme häikäilisi	1st plur.	olisimme häikäilleet	emme olisi häikäilleet
2nd plur.		häikäilisitte	ette häikäilisi	2nd plur.	olisitte häikäilleet	ette olisi häikäilleet
3rd plur.		häikäilisivät	eivät häikäilisi	3rd plur.	olisivat häikäilleet	eivät olisi häikäilleet
passive		häikäiltäisiin	ei häikäiltäisi	passive	olisi häikäilty	ei olisi häikäilty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		häikäile	älä häikäile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		häikäilköön	älköön häikäilkö	3rd sing.	olkoon häikäillyt	älköön olko häikäillyt
1st plur.		häikäilkäämme	älkäämme häikäilkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		häikäilkää	älkää häikäilkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		häikäilkööt	älkööt häikäilkö	3rd plur.	olkoot häikäilleet	älkööt olko häikäilleet
passive		häikäiltäköön	älköön häikäiltäkö	passive	olkoon häikäilty	älköön olko häikäilty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		häikäillen	en häikäille	1st sing.	lienen häikäillyt	en liene häikäillyt
2nd sing.		häikäillet	et häikäille	2nd sing.	lienet häikäillyt	et liene häikäillyt
3rd sing.		häikäillee	ei häikäille	3rd sing.	lienee häikäillyt	ei liene häikäillyt
1st plur.		häikäillemme	emme häikäille	1st plur.	lienemme häikäilleet	emme liene häikäilleet
2nd plur.		häikäillette	ette häikäille	2nd plur.	lienette häikäilleet	ette liene häikäilleet
3rd plur.		häikäillevät	eivät häikäille	3rd plur.	lienevät häikäilleet	eivät liene häikäilleet
passive		häikäiltäneen	ei häikäiltäne	passive	lienee häikäilty	ei liene häikäilty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		häikäillä		present	häikäilevä	häikäiltävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st häikäilläkseni häikäilläksemme 2nd häikäilläksesi häikäilläksenne 3rd häikäilläkseen häikäilläksensä		past	häikäillyt	häikäilty
2nd	inessive2	häikäillessä	häikäiltäessä	agent4	häikäilemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st häikäillessäni häikäillessämme 2nd häikäillessäsi häikäillessänne 3rd häikäillessään häikäillessänsä		negative	häikäilemätön
	instructive	häikäillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	häikäilemässä	—
	elative	häikäilemästä	—
	illative	häikäilemään	—
	adessive	häikäilemällä	—
	abessive	häikäilemättä	—
	instructive	häikäilemän	häikäiltämän
4th3	verbal noun	häikäileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st häikäilemäisilläni häikäilemäisillämme 2nd häikäilemäisilläsi häikäilemäisillänne 3rd häikäilemäisillään häikäilemäisillänsä

Derived terms

• häikäileminen
• häikäily

 

See also

• häikäistä

Further reading

• “häikäillä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02