pocivoittaa

Ingrian

Etymology

Borrowed from Russian потчевать (potčevatʹ).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈpot͡ʃiʋoi̯tːɑː/, [ˈpo̞t͡ʃiˌʋo̞i̯tːɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈpot͡ʃiʋoi̯tːɑː/, [ˈpo̞t͡ʃiˌʋo̞i̯tːɑː]
• Rhymes: -oi̯tːɑː
• Hyphenation: po‧ci‧voit‧taa

Verb

pocivoittaa

1. (transitive) to give as a treat
   • 1934, V. I. Junus, Lukukirja inkeroisia oppikoteja vart (neljäs klassa), Leningrad: Riikin Izdatelstvo Kirja, page 8:

     Siint ajast pappi hylkäis pocivoittamast trengille yhel kerraal suurust, lounatta ja iltaist.

     Ever since, the priest stopped treating the farmhand at once with breakfast, lunch and dinner.

Conjugation

Conjugation of pocivoittaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	pocivoitan	en pocivoita	1st singular	oon pocivoittant, oon pocivoittanut	en oo pocivoittant, en oo pocivoittanut
2nd singular	pocivoitat	et pocivoita	2nd singular	oot pocivoittant, oot pocivoittanut	et oo pocivoittant, et oo pocivoittanut
3rd singular	pocivoittaa	ei pocivoita	3rd singular	ono pocivoittant, ono pocivoittanut	ei oo pocivoittant, ei oo pocivoittanut
1st plural	pocivoitamma	emmä pocivoita	1st plural	oomma pocivoittaneet	emmä oo pocivoittaneet
2nd plural	pocivoitatta	että pocivoita	2nd plural	ootta pocivoittaneet	että oo pocivoittaneet
3rd plural	pocivoittaat1), pocivoittavat2), pocivoitetaa	evät pocivoita, ei pocivoiteta	3rd plural	ovat pocivoittaneet	evät oo pocivoittaneet, ei oo pocivoitettu
impersonal	pocivoitetaa	ei pocivoiteta	impersonal	ono pocivoitettu	ei oo pocivoitettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	pocivoitin	en pocivoittant, en pocivoittanut	1st singular	olin pocivoittant, olin pocivoittanut	en olt pocivoittant, en olt pocivoittanut
2nd singular	pocivoitit	et pocivoittant, et pocivoittanut	2nd singular	olit pocivoittant, olit pocivoittanut	et olt pocivoittant, et olt pocivoittanut
3rd singular	pocivoitti	ei pocivoittant, ei pocivoittanut	3rd singular	oli pocivoittant, oli pocivoittanut	ei olt pocivoittant, ei olt pocivoittanut
1st plural	pocivoitimma	emmä pocivoittaneet	1st plural	olimma pocivoittaneet	emmä olleet pocivoittaneet
2nd plural	pocivoititta	että pocivoittaneet	2nd plural	olitta pocivoittaneet	että olleet pocivoittaneet
3rd plural	pocivoittiit1), pocivoittivat2), pocivoitettii	evät pocivoittaneet, ei pocivoitettu	3rd plural	olivat pocivoittaneet	evät olleet pocivoittaneet, ei olt pocivoitettu
impersonal	pocivoitettii	ei pocivoitettu	impersonal	oli pocivoitettu	ei olt pocivoitettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	pocivoittaisin	en pocivoittais	1st singular	olisin pocivoittant, olisin pocivoittanut	en olis pocivoittant, en olis pocivoittanut
2nd singular	pocivoittaisit, pocivoittaist1)	et pocivoittais	2nd singular	olisit pocivoittant, olisit pocivoittanut	et olis pocivoittant, et olis pocivoittanut
3rd singular	pocivoittais	ei pocivoittais	3rd singular	olis pocivoittant, olis pocivoittanut	ei olis pocivoittant, ei olis pocivoittanut
1st plural	pocivoittaisimma	emmä pocivoittais	1st plural	olisimma pocivoittaneet	emmä olis pocivoittaneet
2nd plural	pocivoittaisitta	että pocivoittais	2nd plural	olisitta pocivoittaneet	että olis pocivoittaneet
3rd plural	pocivoittaisiit1), pocivoittaisivat2), pocivoitettais	evät pocivoittais, ei pocivoitettais	3rd plural	olisivat pocivoittaneet	evät olis pocivoittaneet, ei olis pocivoitettu
impersonal	pocivoitettais	ei pocivoitettais	impersonal	olis pocivoitettu	ei olis pocivoitettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	pocivoita	elä pocivoita	2nd singular	oo pocivoittant, oo pocivoittanut	elä oo pocivoittant, elä oo pocivoittanut
3rd singular	pocivoittakoo	elköö pocivoittako	3rd singular	olkoo pocivoittant, olkoo pocivoittanut	elköö olko pocivoittant, elköö olko pocivoittanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	pocivoittakaa	elkää pocivoittako	2nd plural	olkaa pocivoittaneet	elkää olko pocivoittaneet
3rd plural	pocivoittakoot	elkööt pocivoittako, elköö pocivoitettako	3rd plural	olkoot pocivoittaneet	elkööt olko pocivoittaneet, elköö olko pocivoitettu
impersonal	pocivoitettakkoo	elköö pocivoitettako	impersonal	olkoo pocivoitettu	elköö olko pocivoitettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	pocivoittanen	en pocivoittane
2nd singular	pocivoittanet	et pocivoittane
3rd singular	pocivoittanoo	ei pocivoittane
1st plural	pocivoittanemma	emmä pocivoittane
2nd plural	pocivoittanetta	että pocivoittane
3rd plural	pocivoittanoot	evät pocivoittane, ei pocivoitettane
impersonal	pocivoitettannoo	ei pocivoitettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		pocivoittaa	present	pocivoittava	pocivoitettava
2nd	inessive	pocivoittajees	past	pocivoittant, pocivoittanut	pocivoitettu
	instructive	pocivoittaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (pocivoittakaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	pocivoittamaa
	inessive	pocivoittamaas
	elative	pocivoittamast
	abessive	pocivoittamata
4th	nominative	pocivoittamiin
	partitive	pocivoittamista, pocivoittamist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 426