rannikko

FinnishEdit

EtymologyEdit

ranta (shore) +‎ -ikko

PronunciationEdit

  • IPA(key): /ˈrɑnːikːo/, [ˈrɑnːikːo̞]
  • Rhymes: -ɑnːikːo
  • Syllabification: ran‧nik‧ko

NounEdit

rannikko

  1. coast

DeclensionEdit

Inflection of rannikko (Kotus type 4/laatikko, kk-k gradation)
nominative rannikko rannikot
genitive rannikon rannikkojen
rannikoiden
rannikoitten
partitive rannikkoa rannikkoja
rannikoita
illative rannikkoon rannikkoihin
rannikoihin
singular plural
nominative rannikko rannikot
accusative nom. rannikko rannikot
gen. rannikon
genitive rannikon rannikkojen
rannikoiden
rannikoitten
partitive rannikkoa rannikkoja
rannikoita
inessive rannikossa rannikoissa
elative rannikosta rannikoista
illative rannikkoon rannikkoihin
rannikoihin
adessive rannikolla rannikoilla
ablative rannikolta rannikoilta
allative rannikolle rannikoille
essive rannikkona rannikkoina
translative rannikoksi rannikoiksi
instructive rannikoin
abessive rannikotta rannikoitta
comitative rannikkoineen
Possessive forms of rannikko (type laatikko)
possessor singular plural
1st person rannikkoni rannikkomme
2nd person rannikkosi rannikkonne
3rd person rannikkonsa

See alsoEdit

AnagramsEdit