vahveta

Finnish

Etymology

From vahva +‎ -eta.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑhʋetɑˣ/, [ˈʋɑ̝xʋe̞t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ɑhʋetɑ
• Syllabification^(key): vah‧ve‧ta

Verb

vahveta

1. (intransitive) To grow stronger.

Conjugation

Inflection of vahveta (Kotus type 72/vanheta, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vahvenen	en vahvene	1st sing.	olen vahvennut	en ole vahvennut
2nd sing.		vahvenet	et vahvene	2nd sing.	olet vahvennut	et ole vahvennut
3rd sing.		vahvenee	ei vahvene	3rd sing.	on vahvennut	ei ole vahvennut
1st plur.		vahvenemme	emme vahvene	1st plur.	olemme vahvenneet	emme ole vahvenneet
2nd plur.		vahvenette	ette vahvene	2nd plur.	olette vahvenneet	ette ole vahvenneet
3rd plur.		vahvenevat	eivät vahvene	3rd plur.	ovat vahvenneet	eivät ole vahvenneet
passive		vahvetaan	ei vahveta	passive	on vahvettu	ei ole vahvettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vahvenin	en vahvennut	1st sing.	olin vahvennut	en ollut vahvennut
2nd sing.		vahvenit	et vahvennut	2nd sing.	olit vahvennut	et ollut vahvennut
3rd sing.		vahveni	ei vahvennut	3rd sing.	oli vahvennut	ei ollut vahvennut
1st plur.		vahvenimme	emme vahvenneet	1st plur.	olimme vahvenneet	emme olleet vahvenneet
2nd plur.		vahvenitte	ette vahvenneet	2nd plur.	olitte vahvenneet	ette olleet vahvenneet
3rd plur.		vahvenivat	eivät vahvenneet	3rd plur.	olivat vahvenneet	eivät olleet vahvenneet
passive		vahvettiin	ei vahvettu	passive	oli vahvettu	ei ollut vahvettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vahvenisin	en vahvenisi	1st sing.	olisin vahvennut	en olisi vahvennut
2nd sing.		vahvenisit	et vahvenisi	2nd sing.	olisit vahvennut	et olisi vahvennut
3rd sing.		vahvenisi	ei vahvenisi	3rd sing.	olisi vahvennut	ei olisi vahvennut
1st plur.		vahvenisimme	emme vahvenisi	1st plur.	olisimme vahvenneet	emme olisi vahvenneet
2nd plur.		vahvenisitte	ette vahvenisi	2nd plur.	olisitte vahvenneet	ette olisi vahvenneet
3rd plur.		vahvenisivat	eivät vahvenisi	3rd plur.	olisivat vahvenneet	eivät olisi vahvenneet
passive		vahvettaisiin	ei vahvettaisi	passive	olisi vahvettu	ei olisi vahvettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		vahvene	älä vahvene	2nd sing.	—	—
3rd sing.		vahvetkoon	älköön vahvetko	3rd sing.	olkoon vahvennut	älköön olko vahvennut
1st plur.		vahvetkaamme	älkäämme vahvetko	1st plur.	—	—
2nd plur.		vahvetkaa	älkää vahvetko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		vahvetkoot	älkööt vahvetko	3rd plur.	olkoot vahvenneet	älkööt olko vahvenneet
passive		vahvettakoon	älköön vahvettako	passive	olkoon vahvettu	älköön olko vahvettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vahvennen	en vahvenne	1st sing.	lienen vahvennut	en liene vahvennut
2nd sing.		vahvennet	et vahvenne	2nd sing.	lienet vahvennut	et liene vahvennut
3rd sing.		vahvennee	ei vahvenne	3rd sing.	lienee vahvennut	ei liene vahvennut
1st plur.		vahvennemme	emme vahvenne	1st plur.	lienemme vahvenneet	emme liene vahvenneet
2nd plur.		vahvennette	ette vahvenne	2nd plur.	lienette vahvenneet	ette liene vahvenneet
3rd plur.		vahvennevat	eivät vahvenne	3rd plur.	lienevät vahvenneet	eivät liene vahvenneet
passive		vahvettaneen	ei vahvettane	passive	lienee vahvettu	ei liene vahvettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		vahveta		present	vahveneva	vahvettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vahvetakseni vahvetaksemme 2nd vahvetaksesi vahvetaksenne 3rd vahvetakseen vahvetaksensa		past	vahvennut	vahvettu
2nd	inessive2	vahvetessa	vahvettaessa	agent3	vahvenema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st vahvetessani vahvetessamme 2nd vahvetessasi vahvetessanne 3rd vahvetessaan vahvetessansa		negative	vahvenematon
	instructive	vahveten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	vahvenemassa	—
	elative	vahvenemasta	—
	illative	vahvenemaan	—
	adessive	vahvenemalla	—
	abessive	vahvenematta	—
	instructive	vahveneman	vahvettaman
4th4	verbal noun	vahveneminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vahvenemaisillani vahvenemaisillamme 2nd vahvenemaisillasi vahvenemaisillanne 3rd vahvenemaisillaan vahvenemaisillansa

Derived terms

• vahveneminen

 

Further reading

• “vahveta”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *vahvet'ak, equivalent to vahva (“strong”) +‎ -eta. Cognates include Finnish vahveta and Veps vahveta.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋɑhʋetɑ/, [ˈʋɑhʋe̞t]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋɑhʋetɑ/, [ˈʋɑhʋe̞d̥ɑ]
• Rhymes: -ɑhʋet, -ɑhʋetɑ
• Hyphenation: vah‧ve‧ta

Verb

vahveta

1. (intransitive) to strengthen (grow stronger)

Conjugation

Conjugation of vahveta (type 15/valeta, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vahvenen	en vahvene	1st singular	oon vahvent, oon vahvennut	en oo vahvent, en oo vahvennut
2nd singular	vahvenet	et vahvene	2nd singular	oot vahvent, oot vahvennut	et oo vahvent, et oo vahvennut
3rd singular	vahvenoo	ei vahvene	3rd singular	ono vahvent, ono vahvennut	ei oo vahvent, ei oo vahvennut
1st plural	vahvenemma	emmä vahvene	1st plural	oomma vahvenneet	emmä oo vahvenneet
2nd plural	vahvenetta	että vahvene	2nd plural	ootta vahvenneet	että oo vahvenneet
3rd plural	vahvenoot1), vahvenevat2), vahvetaa	evät vahvene, ei vahveta	3rd plural	ovat vahvenneet	evät oo vahvenneet, ei oo vahvettu
impersonal	vahvetaa	ei vahveta	impersonal	ono vahvettu	ei oo vahvettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vahvenin	en vahvent, en vahvennut	1st singular	olin vahvent, olin vahvennut	en olt vahvent, en olt vahvennut
2nd singular	vahvenit	et vahvent, et vahvennut	2nd singular	olit vahvent, olit vahvennut	et olt vahvent, et olt vahvennut
3rd singular	vahveni	ei vahvent, ei vahvennut	3rd singular	oli vahvent, oli vahvennut	ei olt vahvent, ei olt vahvennut
1st plural	vahvenimma	emmä vahvenneet	1st plural	olimma vahvenneet	emmä olleet vahvenneet
2nd plural	vahvenitta	että vahvenneet	2nd plural	olitta vahvenneet	että olleet vahvenneet
3rd plural	vahveniit1), vahvenivat2), vahvettii	evät vahvenneet, ei vahvettu	3rd plural	olivat vahvenneet	evät olleet vahvenneet, ei olt vahvettu
impersonal	vahvettii	ei vahvettu	impersonal	oli vahvettu	ei olt vahvettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vahvenisin	en vahvenis	1st singular	olisin vahvent, olisin vahvennut	en olis vahvent, en olis vahvennut
2nd singular	vahvenisit, vahveniist1)	et vahvenis	2nd singular	olisit vahvent, olisit vahvennut	et olis vahvent, et olis vahvennut
3rd singular	vahvenis	ei vahvenis	3rd singular	olis vahvent, olis vahvennut	ei olis vahvent, ei olis vahvennut
1st plural	vahvenisimma	emmä vahvenis	1st plural	olisimma vahvenneet	emmä olis vahvenneet
2nd plural	vahvenisitta	että vahvenis	2nd plural	olisitta vahvenneet	että olis vahvenneet
3rd plural	vahvenisiit1), vahvenisivat2), vahvettais	evät vahvenis, ei vahvettais	3rd plural	olisivat vahvenneet	evät olis vahvenneet, ei olis vahvettu
impersonal	vahvettais	ei vahvettais	impersonal	olis vahvettu	ei olis vahvettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	vahvene	elä vahvene	2nd singular	oo vahvent, oo vahvennut	elä oo vahvent, elä oo vahvennut
3rd singular	vahvetkoo	elköö vahvetko	3rd singular	olkoo vahvent, olkoo vahvennut	elköö olko vahvent, elköö olko vahvennut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	vahvetkaa	elkää vahvetko	2nd plural	olkaa vahvenneet	elkää olko vahvenneet
3rd plural	vahvetkoot	elkööt vahvetko, elköö vahvettako	3rd plural	olkoot vahvenneet	elkööt olko vahvenneet, elköö olko vahvettu
impersonal	vahvettakkoo	elköö vahvettako	impersonal	olkoo vahvettu	elköö olko vahvettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	vahvenen	en vahvene
2nd singular	vahvenet	et vahvene
3rd singular	vahvenoo	ei vahvene
1st plural	vahvenemma	emmä vahvene
2nd plural	vahvenetta	että vahvene
3rd plural	vahvenoot	evät vahvene, ei vahvettane
impersonal	vahvettannoo	ei vahvettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		vahveta	present	vahveneva	vahvettava
2nd	inessive	vahvetees	past	vahvent, vahvennut	vahvettu
	instructive	vahveten	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (vahvetkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	vahvenommaa
	inessive	vahvenomas
	elative	vahvenomast
	abessive	vahvenomata
4th	nominative	vahvenomiin
	partitive	vahvenomista, vahvenomist

Synonyms

• ramoittua, voimistua, vahvistua

Derived terms

• vahvenoittaa

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 630

Veps

Etymology

From vahv +‎ -eta.

Verb

vahveta

1. to become stronger, to grow stronger

Inflection

Inflection of vahveta (inflection type 28/edeta)
1st infinitive	vahveta
present indic.	vahveneb
past indic.	vahveni
	present indicative	past indicative	imperative
1st singular	vahvenen	vahvenin	—
2nd singular	vahvened	vahvenid	vahvene
3rd singular	vahveneb	vahveni	vahvekaha
1st plural	vahvenem	vahvenim	vahvekam
2nd plural	vahvenet	vahvenit	vahvekat
3rd plural	vahvetas vahveneba	vahveniba	vahvekaha
sing. conneg.1	vahvene	vahvenend	vahvene
plur. conneg.	vahvekoi	vahvenugoi	vahvekoi
	present conditional	past conditional	potential
1st singular	vahvenižin	vahvenuižin	vahvenenen
2nd singular	vahvenižid	vahvenuižid	vahvenened
3rd singular	vahveniži	vahvenuiži	vahveneneb
1st plural	vahvenižim	vahvenuižim	vahvenenem
2nd plural	vahvenižit	vahvenuižit	vahvenenet
3rd plural	vahvenižiba	vahvenuižiba	vahveneneba
connegative	vahveniži	vahvenuiži	vahvenene
non-finite forms
1st infinitive	vahveta
2nd infinitive		3rd infinitive
inessive	vahvetes	inessive	vahvenemas
instructive	vahveten	illative	vahvenemaha
participles		elative	vahvenemaspäi
present active	vahvenii	adessive	vahvenemal
past active	vahvenu	abessive	vahvenemat
past passive	vahvetud
1 In imperative: used only in the second-person singular. The plural form is used with other persons.

References

• Zajceva, N. G., Mullonen, M. I. (2007) “крепнуть, крепчать, окрепнуть”, in Uz’ venä-vepsläine vajehnik / Novyj russko-vepsskij slovarʹ [New Russian–Veps Dictionary]‎^[2], Petrozavodsk: Periodika