Appendix:Cognate sets for Uralic languages

Uralic cognatesEdit

The following is a very brief selection of cognates in basic vocabulary across the Uralic family, which may serve to give an idea of the sound changes involved. This is not a list of translations: cognates have a common origin, but their meaning may be shifted and loanwords may have replaced them. In general, Baltic-Finnic languages, and of them Finnish is considered to be the most conservative of the Uralic languages, especially with regard to vocalism. (An example is porsas ("pig"), loaned from Proto-Indo-European *porḱos or pre-Proto-Indo-Iranian *porśos, unchanged since loaning save for loss of palatalization, *ś → s.)

English Proto-Uralic Finnish Estonian North Sami Inari Sami Erzya Mari Komi Khanty Mansi Hungarian Nenets
'fire' *tuli tuli (tule-) tuli dolla tulla tol tul tyl- - - - tu
'fish' *kala kala kala guolli kyeli kal kol - kul kul hal xalʲa
'nest' *pesä pesä pesa beassi peesi pize pəžaš poz pel pitʲii fészek pʲidʲa
'hand, arm' *käti käsi (käte-) käsi giehta kieta ked´ kit ki köt kaat kéz -
'eye' *śilmä silmä silm čalbmi čalme śel´me šinča śin sem sam szem sæw°
'fathom' *süli syli süli salla solla sel´ šülö syl ɬöl täl öl tʲíbʲa
'vein / sinew' *sïxni suoni (suone-) soon suotna suona san šün sën ɬan taan ín te'
'bone' *luwi luu luu - - lovaža lu ly loγ luw - le
'liver' *mïksa maksa maks - - makso mokš mus muγəl maat máj mud°
'urine' *kunśi kusi (kuse-) kusi gožža kužža - kəž kudź kos- końć- húgy -
'to go' *meni- mennä (men-) minema mannat moonnađ - mija- mun- mən- men- megy-/men- mʲin-
'to live' *elä- elää (elä-) elama eallit eelliđ - ila- ol- - - él- jilʲe-
'to die' *kaxli- kuolla (kuol-) koolema - - kulo- kola- kul- kol- kool- hal- xa-
'to wash' *mośki- - mõskma1 - - muśke- muška- myśky- - - mos- masø-

1Võro dialect

(Orthographical notes: The hacek denotes postalveolar articulation ('ž' IPA(key): [ʒ], 'š' IPA(key): [ʃ], 'č' IPA(key): [t͡ʃ]), while the acute denotes a secondary palatal articulation ('ś' IPA(key): [sʲ]). The Finnish letter 'y' and the letter 'ü' in other languages represent a high close rounded vowel IPA(key): [y]. The letter 'đ' in the Sami languages represents a voiced dental fricative IPA(key): [ð].


Finno-Ugric cognatesEdit

This is a sample of cognates in basic vocabulary across Uralic, illustrating the sound laws (based on the Encyclopædia Britannica and Hakkinen 1979). In general two cognates do not have the same meaning; they merely have the same origin. Thus, the English word in each row should be regarded as an approximation of the original meaning, not a translation of the other words. According to Estonian philologist Mall Hellam, the only entire sentence that is mutually intelligible is, "The living fish swims in water" (although it is not in fact mutually intelligible) [1] [2].

English Finnish Estonian Northern Sami Inari Sami Mari Komi Khanty Hungarian Finno-Ugric reconstruction
heart sydän, sydäm- süda, südam- - - šüm śələm səm szív *śüδä(-mɜ) (*śiδä(-mɜ))
lap syli süli salla, sala solla šəl syl jöl öl *süle (*sile)
vein suoni soon suotna, suona suona šön sən jan ín 'sinew' *se̮e̮ne
go mennä, men- minna, min- mannat moonnađ mije- mun- mən- menni, megy *mene-
fish kala kala guolli, guoli kyeli kol kul hal hal *kala
hand käsi, käte-
gen. käden, part. kättä
käsi, kät-
gen. käe, part. kätt
giehta, gieđa kieta kit ki köt kéz *käte
eye silmä silm čalbmi, čalmmi čalme šinča śin sem szem *śilmä
ice jää jää jiekŋa, jieŋa jiena ij ji jöŋk jég *jäŋe
louse täi täi dihkki tikke tij toj tögtəm tetű *täje

(Orthographical notes: The hacek denotes postalveolar articulation ('š' IPA(key): [ʃ]), while the acute denotes a secondary palatal articulation ('ś' IPA(key): [sʲ]). The Finnish letter 'y' and the letter 'ü' in other languages represent a high close rounded vowel IPA(key): [y]. The letter 'đ' in the Sami languages and 'δ' in reconstructions represent a voiced dental fricative IPA(key): [ð]. The Sami 'č' is a voiceless postalveolar affricate IPA(key): [t͡ʃ].)

NumbersEdit

The numbers from 1 to 10 in several Finno-Ugric languages. Forms in italic do not descend from the reconstructed forms.

Number Baltic Finnic Samic Mordvinic Mari Permic Ugric Proto-
Finno-
Ugric
Finnish Estonian Võro Livonian Northern Sami Inari Sami Erzya Moksha Meadow Mari Komi Mansi Khanty Hungarian
1 yksi
gen. yhden, part. yhtä
üks
gen. ühe, part. üht(e)
ütś ikš okta ohta vejke fkä ikte ətik äkwa ĭt egy *ükte
2 kaksi
gen. kahden, part. kahta
kaks
gen. kahe, part. kaht(e)
katś kakš guokte kyeh´ti kavto kaftə kokət kɨk kityg kät kettő/két *kakta
3 kolme kolm kolm kuolm golbma kulma kolmo kolmə kumət kuim hurum koləm három, harm- *kolme
4 neljä neli nelli nēļa njeallje nelji ńiľe nilä nələt nəľ nila ńelä négy *neljä
5 viisi viis
part. viit
viiś vīž vihtta vitta veƭe vetä wizət vit ät wet öt *viite
6 kuusi kuus
part. kuut
kuuś kūž guhtta kutta koto kotə kuðət kvajt hot kut hat *kuute
7 seitsemän seitse säidse seis čieža čiččam śiśem sisäm šəmət sizim sat hét N/A
8 kahdeksan kaheksa katõsa kōdõks gávcci käävci kavkso kafksə kandaš(e) kəkjamɨs ńololow nyolc N/A
9 yhdeksän üheksa ütesä īdõks ovcci oovce vejkse veçksə indeš(e) əkmɨs ontolow kilenc N/A
10 kymmenen kümme kümme kim logi love< kemeń keməń lu das low loŋət tíz *luke

The number '2' descends in Ugric from a front-vocalic variant *kektä.

The numbers '9' and '8' in Finnic thru Mari are considered to be derived from the numbers '1' and '2' as '10–1' and '10–2'. One reconstruction is *yk+teksa and *kak+teksa respectively, where *teksa cf. deka is an Indo-European loan; notice that the difference between /t/ and /d/ is not phonemic, unlike in Indo-European. Another analysis is *ykt-e-ksa, *kakt-e-ksa, with *e being the negative verb.

Last modified on 19 August 2013, at 20:36