Wiktionary

koitua

Finnish edit

Etymology edit

koi (“dawn”) +‎ -tua; for the semantic development, compare English dawn (“to start to appear or be realized”)

Pronunciation edit

  • IPA(key): /ˈkoi̯tuɑˣ/, [ˈko̞i̯t̪uɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -oituɑ
  • Syllabification(key): koi‧tu‧a

Verb edit

koitua

  1. to cause, bring, result in, incur, have an effect or consequence (of some kind); give, turn out (to be), accrue, etc.
    koitua jonkun kohtaloksi ― to be somebody's undoing, undo somebody, ruin somebody
    koitua jonkun parhaaksi ― to turn out for somebody's best
    Siitä koituu minulle vain vaikeuksia.
    It will bring only trouble to me.
    Siitä koituu hänelle hyötyä.
    It will be to his/her advantage.
    Siitä koituu hänelle valtavasti työtä.
    It's going to cause him/her a lot of work.

Usage notes edit

  • The grammatical subject is that which incurs or has the effect.
  • The object (consequence or result) and target (to whom a consequence is incurred) may be expressed in two ways. The former is used with most nouns, while the latter is used with all adjectives and some nouns (as seen in the examples above):
    • The object in the partitive case and the target in the allative case.
    • The object in the translative case (possibly with a possessive suffix), and the target (usually before it) in the genitive case.

Conjugation edit

Inflection of koitua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. koidun en koidu 1st sing. olen koitunut en ole koitunut
2nd sing. koidut et koidu 2nd sing. olet koitunut et ole koitunut
3rd sing. koituu ei koidu 3rd sing. on koitunut ei ole koitunut
1st plur. koidumme emme koidu 1st plur. olemme koituneet emme ole koituneet
2nd plur. koidutte ette koidu 2nd plur. olette koituneet ette ole koituneet
3rd plur. koituvat eivät koidu 3rd plur. ovat koituneet eivät ole koituneet
passive koidutaan ei koiduta passive on koiduttu ei ole koiduttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. koiduin en koitunut 1st sing. olin koitunut en ollut koitunut
2nd sing. koiduit et koitunut 2nd sing. olit koitunut et ollut koitunut
3rd sing. koitui ei koitunut 3rd sing. oli koitunut ei ollut koitunut
1st plur. koiduimme emme koituneet 1st plur. olimme koituneet emme olleet koituneet
2nd plur. koiduitte ette koituneet 2nd plur. olitte koituneet ette olleet koituneet
3rd plur. koituivat eivät koituneet 3rd plur. olivat koituneet eivät olleet koituneet
passive koiduttiin ei koiduttu passive oli koiduttu ei ollut koiduttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. koituisin en koituisi 1st sing. olisin koitunut en olisi koitunut
2nd sing. koituisit et koituisi 2nd sing. olisit koitunut et olisi koitunut
3rd sing. koituisi ei koituisi 3rd sing. olisi koitunut ei olisi koitunut
1st plur. koituisimme emme koituisi 1st plur. olisimme koituneet emme olisi koituneet
2nd plur. koituisitte ette koituisi 2nd plur. olisitte koituneet ette olisi koituneet
3rd plur. koituisivat eivät koituisi 3rd plur. olisivat koituneet eivät olisi koituneet
passive koiduttaisiin ei koiduttaisi passive olisi koiduttu ei olisi koiduttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. koidu älä koidu 2nd sing. — —
3rd sing. koitukoon älköön koituko 3rd sing. olkoon koitunut älköön olko koitunut
1st plur. koitukaamme älkäämme koituko 1st plur. — —
2nd plur. koitukaa älkää koituko 2nd plur. — —
3rd plur. koitukoot älkööt koituko 3rd plur. olkoot koituneet älkööt olko koituneet
passive koiduttakoon älköön koiduttako passive olkoon koiduttu älköön olko koiduttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. koitunen en koitune 1st sing. lienen koitunut en liene koitunut
2nd sing. koitunet et koitune 2nd sing. lienet koitunut et liene koitunut
3rd sing. koitunee ei koitune 3rd sing. lienee koitunut ei liene koitunut
1st plur. koitunemme emme koitune 1st plur. lienemme koituneet emme liene koituneet
2nd plur. koitunette ette koitune 2nd plur. lienette koituneet ette liene koituneet
3rd plur. koitunevat eivät koitune 3rd plur. lienevät koituneet eivät liene koituneet
passive koiduttaneen ei koiduttane passive lienee koiduttu ei liene koiduttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st koitua present koituva koiduttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st koituakseni koituaksemme
2nd koituaksesi koituaksenne
3rd koituakseen
koituaksensa
past koitunut koiduttu
2nd inessive2 koituessa koiduttaessa agent3 koituma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st koituessani koituessamme
2nd koituessasi koituessanne
3rd koituessaan
koituessansa
negative koitumaton
instructive koituen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive koitumassa —
elative koitumasta —
illative koitumaan —
adessive koitumalla —
abessive koitumatta —
instructive koituman koiduttaman
4th4 verbal noun koituminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st koitumaisillani koitumaisillamme
2nd koitumaisillasi koitumaisillanne
3rd koitumaisillaan
koitumaisillansa

Derived terms edit

Further reading edit

Anagrams edit

Retrieved from "https://en.wiktionary.org/w/index.php?title=koitua&oldid=78793109"