Wiktionary

myöntää

Finnish

edit

Etymology

edit

From myö +‎ -ntää, from the same root √myö- (Proto-Finnic *möö-) as myöhä, myös, myötä. Cognate with Karelian myöntyö (“to calm down, cool down”).

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈmyø̯ntæːˣ/, [ˈmyø̞̯n̪t̪æː(ʔ)]
  • Rhymes: -yøntæː
  • Syllabification(key): myön‧tää

Verb

edit

myöntää

  1. to concede, admit, agree
    myöntää tappionsa ― to give up a fight (literally, “to concede one's defeat”)
    myöntää syyllisyytensä ― to plead guilty
  2. to award (a prize)
    myöntää arvomerkki ― to badge (literally, “to award a badge”)
  3. to grant, issue
    myöntää passi ― to issue a passport
  4. (logic) to affirm (assert positively)

Conjugation

edit
Inflection of myöntää (Kotus type 54*J/huutaa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. myönnän en myönnä 1st sing. olen myöntänyt en ole myöntänyt
2nd sing. myönnät et myönnä 2nd sing. olet myöntänyt et ole myöntänyt
3rd sing. myöntää ei myönnä 3rd sing. on myöntänyt ei ole myöntänyt
1st plur. myönnämme emme myönnä 1st plur. olemme myöntäneet emme ole myöntäneet
2nd plur. myönnätte ette myönnä 2nd plur. olette myöntäneet ette ole myöntäneet
3rd plur. myöntävät eivät myönnä 3rd plur. ovat myöntäneet eivät ole myöntäneet
passive myönnetään ei myönnetä passive on myönnetty ei ole myönnetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. myönsin en myöntänyt 1st sing. olin myöntänyt en ollut myöntänyt
2nd sing. myönsit et myöntänyt 2nd sing. olit myöntänyt et ollut myöntänyt
3rd sing. myönsi ei myöntänyt 3rd sing. oli myöntänyt ei ollut myöntänyt
1st plur. myönsimme emme myöntäneet 1st plur. olimme myöntäneet emme olleet myöntäneet
2nd plur. myönsitte ette myöntäneet 2nd plur. olitte myöntäneet ette olleet myöntäneet
3rd plur. myönsivät eivät myöntäneet 3rd plur. olivat myöntäneet eivät olleet myöntäneet
passive myönnettiin ei myönnetty passive oli myönnetty ei ollut myönnetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. myöntäisin en myöntäisi 1st sing. olisin myöntänyt en olisi myöntänyt
2nd sing. myöntäisit et myöntäisi 2nd sing. olisit myöntänyt et olisi myöntänyt
3rd sing. myöntäisi ei myöntäisi 3rd sing. olisi myöntänyt ei olisi myöntänyt
1st plur. myöntäisimme emme myöntäisi 1st plur. olisimme myöntäneet emme olisi myöntäneet
2nd plur. myöntäisitte ette myöntäisi 2nd plur. olisitte myöntäneet ette olisi myöntäneet
3rd plur. myöntäisivät eivät myöntäisi 3rd plur. olisivat myöntäneet eivät olisi myöntäneet
passive myönnettäisiin ei myönnettäisi passive olisi myönnetty ei olisi myönnetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. myönnä älä myönnä 2nd sing. — —
3rd sing. myöntäköön älköön myöntäkö 3rd sing. olkoon myöntänyt älköön olko myöntänyt
1st plur. myöntäkäämme älkäämme myöntäkö 1st plur. — —
2nd plur. myöntäkää älkää myöntäkö 2nd plur. — —
3rd plur. myöntäkööt älkööt myöntäkö 3rd plur. olkoot myöntäneet älkööt olko myöntäneet
passive myönnettäköön älköön myönnettäkö passive olkoon myönnetty älköön olko myönnetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. myöntänen en myöntäne 1st sing. lienen myöntänyt en liene myöntänyt
2nd sing. myöntänet et myöntäne 2nd sing. lienet myöntänyt et liene myöntänyt
3rd sing. myöntänee ei myöntäne 3rd sing. lienee myöntänyt ei liene myöntänyt
1st plur. myöntänemme emme myöntäne 1st plur. lienemme myöntäneet emme liene myöntäneet
2nd plur. myöntänette ette myöntäne 2nd plur. lienette myöntäneet ette liene myöntäneet
3rd plur. myöntänevät eivät myöntäne 3rd plur. lienevät myöntäneet eivät liene myöntäneet
passive myönnettäneen ei myönnettäne passive lienee myönnetty ei liene myönnetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st myöntää present myöntävä myönnettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st myöntääkseni myöntääksemme
2nd myöntääksesi myöntääksenne
3rd myöntääkseen
myöntääksensä
past myöntänyt myönnetty
2nd inessive2 myöntäessä myönnettäessä agent4 myöntämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st myöntäessäni myöntäessämme
2nd myöntäessäsi myöntäessänne
3rd myöntäessään
myöntäessänsä
negative myöntämätön
instructive myöntäen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form myöntää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive myöntämässä —
elative myöntämästä —
illative myöntämään —
adessive myöntämällä —
abessive myöntämättä —
instructive myöntämän myönnettämän
4th3 verbal noun myöntäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st myöntämäisilläni myöntämäisillämme
2nd myöntämäisilläsi myöntämäisillänne
3rd myöntämäisillään
myöntämäisillänsä

Synonyms

edit

Antonyms

edit

Derived terms

edit

Descendants

edit
  • → Estonian: möönma

Further reading

edit
Retrieved from "https://en.wiktionary.org/w/index.php?title=myöntää&oldid=78803720"