harmittaa

Finnish

Etymology

harmi +‎ -ttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhɑrmitːɑːˣ/, [ˈhɑ̝rmit̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ɑrmitːɑː
• Syllabification^(key): har‧mit‧taa

Verb

harmittaa

1. (transitive, usually atelic) to make feel bad; to irritate, annoy, vex, irk

   Häviö harmittaa minua.

   The loss makes me feel bad.

2. (impersonal + partitive) to feel bad, to be irritated, annoyed, vexed

   Minua harmittaa.

   I feel bad.

Conjugation

Mostly only used in the third person.

Inflection of harmittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		harmitan	en harmita	1st sing.	olen harmittanut	en ole harmittanut
2nd sing.		harmitat	et harmita	2nd sing.	olet harmittanut	et ole harmittanut
3rd sing.		harmittaa	ei harmita	3rd sing.	on harmittanut	ei ole harmittanut
1st plur.		harmitamme	emme harmita	1st plur.	olemme harmittaneet	emme ole harmittaneet
2nd plur.		harmitatte	ette harmita	2nd plur.	olette harmittaneet	ette ole harmittaneet
3rd plur.		harmittavat	eivät harmita	3rd plur.	ovat harmittaneet	eivät ole harmittaneet
passive		harmitetaan	ei harmiteta	passive	on harmitettu	ei ole harmitettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		harmitin	en harmittanut	1st sing.	olin harmittanut	en ollut harmittanut
2nd sing.		harmitit	et harmittanut	2nd sing.	olit harmittanut	et ollut harmittanut
3rd sing.		harmitti	ei harmittanut	3rd sing.	oli harmittanut	ei ollut harmittanut
1st plur.		harmitimme	emme harmittaneet	1st plur.	olimme harmittaneet	emme olleet harmittaneet
2nd plur.		harmititte	ette harmittaneet	2nd plur.	olitte harmittaneet	ette olleet harmittaneet
3rd plur.		harmittivat	eivät harmittaneet	3rd plur.	olivat harmittaneet	eivät olleet harmittaneet
passive		harmitettiin	ei harmitettu	passive	oli harmitettu	ei ollut harmitettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		harmittaisin	en harmittaisi	1st sing.	olisin harmittanut	en olisi harmittanut
2nd sing.		harmittaisit	et harmittaisi	2nd sing.	olisit harmittanut	et olisi harmittanut
3rd sing.		harmittaisi	ei harmittaisi	3rd sing.	olisi harmittanut	ei olisi harmittanut
1st plur.		harmittaisimme	emme harmittaisi	1st plur.	olisimme harmittaneet	emme olisi harmittaneet
2nd plur.		harmittaisitte	ette harmittaisi	2nd plur.	olisitte harmittaneet	ette olisi harmittaneet
3rd plur.		harmittaisivat	eivät harmittaisi	3rd plur.	olisivat harmittaneet	eivät olisi harmittaneet
passive		harmitettaisiin	ei harmitettaisi	passive	olisi harmitettu	ei olisi harmitettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		harmita	älä harmita	2nd sing.	—	—
3rd sing.		harmittakoon	älköön harmittako	3rd sing.	olkoon harmittanut	älköön olko harmittanut
1st plur.		harmittakaamme	älkäämme harmittako	1st plur.	—	—
2nd plur.		harmittakaa	älkää harmittako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		harmittakoot	älkööt harmittako	3rd plur.	olkoot harmittaneet	älkööt olko harmittaneet
passive		harmitettakoon	älköön harmitettako	passive	olkoon harmitettu	älköön olko harmitettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		harmittanen	en harmittane	1st sing.	lienen harmittanut	en liene harmittanut
2nd sing.		harmittanet	et harmittane	2nd sing.	lienet harmittanut	et liene harmittanut
3rd sing.		harmittanee	ei harmittane	3rd sing.	lienee harmittanut	ei liene harmittanut
1st plur.		harmittanemme	emme harmittane	1st plur.	lienemme harmittaneet	emme liene harmittaneet
2nd plur.		harmittanette	ette harmittane	2nd plur.	lienette harmittaneet	ette liene harmittaneet
3rd plur.		harmittanevat	eivät harmittane	3rd plur.	lienevät harmittaneet	eivät liene harmittaneet
passive		harmitettaneen	ei harmitettane	passive	lienee harmitettu	ei liene harmitettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		harmittaa		present	harmittava	harmitettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st harmittaakseni harmittaaksemme 2nd harmittaaksesi harmittaaksenne 3rd harmittaakseen harmittaaksensa		past	harmittanut	harmitettu
2nd	inessive2	harmittaessa	harmitettaessa	agent3	harmittama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st harmittaessani harmittaessamme 2nd harmittaessasi harmittaessanne 3rd harmittaessaan harmittaessansa		negative	harmittamaton
	instructive	harmittaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form harmittaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	harmittamassa	—
	elative	harmittamasta	—
	illative	harmittamaan	—
	adessive	harmittamalla	—
	abessive	harmittamatta	—
	instructive	harmittaman	harmitettaman
4th4	verbal noun	harmittaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st harmittamaisillani harmittamaisillamme 2nd harmittamaisillasi harmittamaisillanne 3rd harmittamaisillaan harmittamaisillansa

Synonyms

• jurppia, keljuttaa, kaivella, kenkuttaa, kismittää, ottaa päähän, risoa, sapettaa (decent); vituttaa (vulgar)

Derived terms

• harmitella
• harmittaminen
• harmitus

 

Further reading

• “harmittaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02