See also: juuret

Estonian edit

Noun edit

juuri

  1. partitive plural of juur

Finnish edit

Etymology 1 edit

From Proto-Finnic *juuri, from Proto-Finno-Permic *jure. Cognates include Erzya юр (jur).

Pronunciation edit

  • IPA(key): /ˈjuːri/, [ˈjuːri]
  • Audio:(file)
  • Rhymes: -uːri
  • Syllabification(key): juu‧ri

Noun edit

juuri

  1. root (of a plant, hair, tooth, etc.)
  2. foot, base (base or bottom of anything; when in the locative cases, often the area right next to that base or bottom, such as the foot of a mountain)
  3. (figuratively) cause, origin, tradition
    Synonyms: syy, lähde, alkuperä
  4. Ellipsis of taikinajuuri (starter dough).
  5. (mathematics) root
  6. (mathematical analysis) zero, root (of a function)
    Synonym: nollakohta
  7. (linguistics) root, word root
Declension edit
Inflection of juuri (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative juuri juuret
genitive juuren juurten
juurien
partitive juurta juuria
illative juureen juuriin
singular plural
nominative juuri juuret
accusative nom. juuri juuret
gen. juuren
genitive juuren juurten
juurien
partitive juurta juuria
inessive juuressa juurissa
elative juuresta juurista
illative juureen juuriin
adessive juurella juurilla
ablative juurelta juurilta
allative juurelle juurille
essive juurena juurina
translative juureksi juuriksi
abessive juuretta juuritta
instructive juurin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of juuri (Kotus type 26/pieni, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative juureni juureni
accusative nom. juureni juureni
gen. juureni
genitive juureni juurteni
juurieni
partitive juurtani juuriani
inessive juuressani juurissani
elative juurestani juuristani
illative juureeni juuriini
adessive juurellani juurillani
ablative juureltani juuriltani
allative juurelleni juurilleni
essive juurenani juurinani
translative juurekseni juurikseni
abessive juurettani juurittani
instructive
comitative juurineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative juuresi juuresi
accusative nom. juuresi juuresi
gen. juuresi
genitive juuresi juurtesi
juuriesi
partitive juurtasi juuriasi
inessive juuressasi juurissasi
elative juurestasi juuristasi
illative juureesi juuriisi
adessive juurellasi juurillasi
ablative juureltasi juuriltasi
allative juurellesi juurillesi
essive juurenasi juurinasi
translative juureksesi juuriksesi
abessive juurettasi juurittasi
instructive
comitative juurinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative juuremme juuremme
accusative nom. juuremme juuremme
gen. juuremme
genitive juuremme juurtemme
juuriemme
partitive juurtamme juuriamme
inessive juuressamme juurissamme
elative juurestamme juuristamme
illative juureemme juuriimme
adessive juurellamme juurillamme
ablative juureltamme juuriltamme
allative juurellemme juurillemme
essive juurenamme juurinamme
translative juureksemme juuriksemme
abessive juurettamme juurittamme
instructive
comitative juurinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative juurenne juurenne
accusative nom. juurenne juurenne
gen. juurenne
genitive juurenne juurtenne
juurienne
partitive juurtanne juurianne
inessive juuressanne juurissanne
elative juurestanne juuristanne
illative juureenne juuriinne
adessive juurellanne juurillanne
ablative juureltanne juuriltanne
allative juurellenne juurillenne
essive juurenanne juurinanne
translative juureksenne juuriksenne
abessive juurettanne juurittanne
instructive
comitative juurinenne
third-person possessor
singular plural
nominative juurensa juurensa
accusative nom. juurensa juurensa
gen. juurensa
genitive juurensa juurtensa
juuriensa
partitive juurtaan
juurtansa
juuriaan
juuriansa
inessive juuressaan
juuressansa
juurissaan
juurissansa
elative juurestaan
juurestansa
juuristaan
juuristansa
illative juureensa juuriinsa
adessive juurellaan
juurellansa
juurillaan
juurillansa
ablative juureltaan
juureltansa
juuriltaan
juuriltansa
allative juurelleen
juurellensa
juurilleen
juurillensa
essive juurenaan
juurenansa
juurinaan
juurinansa
translative juurekseen
juureksensa
juurikseen
juuriksensa
abessive juurettaan
juurettansa
juurittaan
juurittansa
instructive
comitative juurineen
juurinensa

Adverb edit

juuri (not comparable)

  1. right, just, exactly, precisely
    Synonyms: tismalleen, täsmälleen
    juuri niinjust right
    juuri nytright now
    Hän tuli juuri oikeaan aikaan.
    He came at exactly the right time.
  2. just now; very close to now, either presently, (very) recently or (very) shortly, just about
    Synonyms: (presently) juuri nyt, (just now, very recently) äsken
    Juna lähtee juuri.
    The train is just about to leave.
    Juurihan minä saavuin.
    But I just arrived.
  3. (chiefly in the negative) hardly, (not) that much, (not) that many
    Hän ei juuri(kaan) lue kirjoja.
    He hardly reads any books.
    En maksanut siitä juuri mitään tammikuun alennusmyynnissä.
    I got it for next to nothing in the January sales.
    Hän teeskentelee tietäväistä, mutta oikeasti hän ei tiedä juuri mitään.
    He pretends to be knowledgeable, but actually he knows next to nothing.
  4. barely, just barely, just about
    Synonyms: hädin tuskin, nipin napin, juuri ja juuri
    Ruokaa riittää juuri neljälle.
    There's just barely enough food for four people.
Derived terms edit
compounds

Further reading edit

Etymology 2 edit

Pronunciation edit

  • IPA(key): /ˈjuːri/, [ˈjuːri] (indicative)
  • IPA(key): /ˈjuːriˣ/, [ˈjuːri(ʔ)] (imperative, connegative)
  • Rhymes: -uːri
  • Syllabification(key): juu‧ri

Verb edit

juuri

  1. inflection of juuria:
    1. third-person singular past indicative
    2. present active indicative connegative
    3. second-person singular present imperative
    4. second-person singular present active imperative connegative

Ingrian edit

 
Juuret (1).

Etymology edit

From Proto-Finnic *juuri. Cognates include Finnish juuri and Estonian juur.

Pronunciation edit

Noun edit

juuri

  1. root
    • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. I. Molotsova, Loonnontiito (ensimäin osa): oppikirja alkușkoulun kolmatta klaassaa vart, Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:
      Jos hyväst katsoa pintamaan sloijaa jyrkäst rannast, nii hänes saap nähä eläviä ja koolleita kasvon juuriloja ja männävootist märkänevvää heinää, eläviä ja kuollehia itikkaisia, matokkaisia ja muita heenoja elokkaja.
      If you look well at the layer of topsoil from the steep shore, then in it it's possible to see living and dead roots of plants and last year's rotten hay, living and dead bugs, worms and other little animals.
  2. (in the plural) roots, ancestry
    • 2009, Inkeri[2], volume 1, number 71, St. Petersburg, page 9:
      Se männö meien silmin iess, tuntu, vaikko ei koko aik sitä ikäyksi saa arvo, kel olla ižorin juured.
      It went before our eyes, the feeling, even if not everyone understands this all the time, who have Izhorian roots.

Declension edit

Declension of juuri (type 5/keeli, no gradation)
singular plural
nominative juuri juuret
genitive juuren juuriin, juuriloin
partitive juurta, juurt juuria, juuriloja
illative juuree juurii, juuriloihe
inessive juurees juuriis, juurilois
elative juurest juurist, juuriloist
allative juurelle juurille, juuriloille
adessive juureel juuriil, juuriloil
ablative juurelt juurilt, juuriloilt
translative juureks juuriks, juuriloiks
essive juurenna, juureen juurinna, juuriloinna, juuriin, juuriloin
exessive1) juurent juurint, juuriloint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms edit

References edit

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 112

Karelian edit

Noun edit

juuri

  1. root

Mayo edit

Noun edit

juuri

  1. white-nosed coati (Nasua narica)

References edit

  • Collard, Howard, Collard, Elisabeth Scott (1984) Castellano-mayo, mayo-castellano (Serie de vocabularios y diccionarios indígenas Mariano Silva y Aceves; 6)‎[3] (in Spanish), third edition, México, D.F.: Instituto Lingüístico de Verano, pages 103, 157

Votic edit

Etymology edit

From Proto-Finnic *juuri.

Pronunciation edit

  • (Luutsa, Liivtšülä) IPA(key): /ˈjuːri/, [ˈʝuːrʲi]
  • Rhymes: -uːri
  • Hyphenation: juu‧ri

Noun edit

juuri

  1. root

Inflection edit

Declension of juuri (type X/tuli, no gradation)
singular plural
nominative juuri, juur juurõd
genitive juurõ juurijõ, juurii
partitive juurtõ juuriitõ, juurii
illative juurõ, juurõsõ juuriisõ
inessive juurõz juuriiz
elative juurõssõ juuriissõ
allative juurõlõ juuriilõ
adessive juurõllõ juuriillõ
ablative juurõltõ juuriiltõ
translative juurõssi juuriissi
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive.
***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References edit

  • Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn