Open main menu

Contents

FinnishEdit

EtymologyEdit

From Proto-Germanic *blika-, cf. Gutnish blick.

NounEdit

pilkka

  1. jeer, mock, ridicule, jest
    pitää pilkkanaan = to make fun of
  2. bullseye (center of target)
  3. a mark carved in a tree

DeclensionEdit

Inflection of pilkka (Kotus type 9/kala, kk-k gradation)
nominative pilkka pilkat
genitive pilkan pilkkojen
partitive pilkkaa pilkkoja
illative pilkkaan pilkkoihin
singular plural
nominative pilkka pilkat
accusative nom. pilkka pilkat
gen. pilkan
genitive pilkan pilkkojen
pilkkainrare
partitive pilkkaa pilkkoja
inessive pilkassa pilkoissa
elative pilkasta pilkoista
illative pilkkaan pilkkoihin
adessive pilkalla pilkoilla
ablative pilkalta pilkoilta
allative pilkalle pilkoille
essive pilkkana pilkkoina
translative pilkaksi pilkoiksi
instructive pilkoin
abessive pilkatta pilkoitta
comitative pilkkoineen

Related termsEdit

AnagramsEdit