Open main menu

Wiktionary β

Contents

FaroeseEdit

EtymologyEdit

From Old Norse herja, from Proto-Germanic *harjōną

VerbEdit

herja (third person singular past indicative herjaði, third person plural past indicative herjað, supine herjað)

  1. To wage war
  2. To ravage, to plunder

ConjugationEdit

AntonymsEdit

Derived termsEdit


FinnishEdit

EtymologyEdit

Cognate with Karelian herja (bad, evil, villain, ?hiisi, ?disease, bad woman), Estonian heris (villain).[1] Compare Old Norse herja, Swedish härja (to wage war), Gothic 𐌷𐌰𐌶𐌾𐌰𐌽 (hazjan, to laud, praise), Herian (lord, sovereign, head of the army, lord of the einherjars).

NounEdit

herja

  1. slur
    • Muutoin aura ajaissansa, / Herja tämä heitteleepi / Monet polwet poikki kylwön / Monet sikkelot sisähän,[2]
  2. (archaic) villain
    • Muuan roswo muukalainen / Maalta matkansa tekiä. ... Laskeusi lawittalle; / Wäänsi weitten wyötäseltä, ... Wanhan warkahan waralla, / Pyörähytti powehensa. ... Käwin suotta Sulikalla / Hirnu herja höyhennellen / "Penkki waattehen perillä. ... Sillä koko kappalehen / Oli takista omasta / Herja wienyt weittellänsä.[3]
    • Poika konnat kohtasiwat, / Taikareisulla tapasit, / Tahdoit heriät hengen wiedä, / Lopun tehdä loihtiasta: ... Paranna pahat tapasi, ... Ettet heriä hengestäsi[4]
    • Tuota muistutan todella: / Ettette poloset poijat, / Nuoret neijot naimattomat / Eikä wanhat miehet, waimot / Herjan töitä harjoittaisi, / Konnan koukkuja kokisi; / Että jäisi synnin syötit, / Kortit kourista putoisit, / Haureus häwenis' häwitön. / Jäisi wiinan julma juonti, / Jäisi ilkiä elämä.[5]
    • "Mutta mistä kielet saanen?" / Kysyypi nyt poika parka, / Koska herja, ajan hammas, / Ahnas aiwan, Runo-Isän / Kanteleesta kielet puri, / Puri pahan-nähtäwiksi. [6]
  1. (archaic) predator, beast of prey
    • Tarkoitettu ilwes-susi töytäsi sanottuun Myllyojaan. Siinä olikin sitä hywä mukuroida. Kowasti herja huusi ja potki, mutta kuolla sen kuitenkin piti rotewien miesten kankien iskuista.[7]
    • Mutta silloin tulee metsästä outo otus heidän rauhaansa häiritsemään. Oliko se mesikämmen lynkkäjalka waiko metsänroswo pöilöhäntä, sitä ei pimeässä woitu eroittaa, mutta kokkona se kopsahti wasikan niskaan aikoen siitä saada itselleen kelpo illallisen. ... Mutta hätä keinon keksii: emäntä sieppasi hameen yltänsä ja alkoi sillä hosua petoa minkä woi. "Ääh, herja lähetkö siitä wasikan kimpusta," huusi eukko ja taas hame winkui ilassa.[8]
    • Kaatu karhu kannaksilta, ... Karhu karskahti takana, ... Karhu pelkäsi perällä ... Paino päänsä päistäkrikön / Rouwan kaulalle kanalja. / Wieläpä kelkan keikutessa / Kahen puolen kannaksilta, / Seisallansa selän puolla, / Syleilewi syljettäwä / Rouwan rintoja rikosan, / Känsäsillä kämmenillä. / Rouwa kilju ja kirosi, / Nyhti päästä päistäriä / Kourillansa korwan luota, / Waan ei herjä herennynä / Tauonuna takkuseltä, / Ennen kuin etehen sattu, / Iso raunio rapainen, / Joka kelkan keikautti, / Pyöräytti pyllyllensä.[9]
  1. (archaic) evil spirit (of throat disease), demon
    • Kyttä kyyrymöisissänsä / Puikkiipi puistossa: / Kuristi kuret-lanka, / Siirsi surma silmukkansa / Pienen herjän hengen päälle; / Että luuli lumiseksi / Jänikseksi jähmettywän. // Kurkku kurjallä kähisi: / "Kyypria kylmästä / "Autata armotointa! / Neittä kolme neuwo tänne / "Poloiselle pohjan maalle! / "Charis kaunoinen pelasta / "Karjalaisen kattilasta! [10]
    • Hokan höyrymyllyn höyryhana hihkuu hurjasti huomenen hämärässä huurussa. Halki Hokan harwojen hongkkojen(?) hiipii höyryhanan hihkuwa huuto. Herättääpä Hokan haraatakki-Heikin hammasriwin halkeamasta hymähtelemään: "Herjako hullusti huutaneekaan", hän hämärän hämystä höpisee heilalleen.[11]
    • Mikä lie kumma kulkullani, / Herja henki reiälläni, / Kuin ei kulkkuin kumaja, / Henki reikä ei heläjä?[12]
    • Ulos kuitu kulkustain, / herja henki reijästäin![13]
    • Täsä alko ahkerasti / Yksi ylen wiisahista, / Kimiällä kielellänsä, / Tuttuin kansa tutkistella, / Kuinka woisi kukin heistä / Wälttää', warsin wiekkahasti, / kannuksia katti raiskan, / Wanhan narrin naukuwaisen, / Joka heitä, herjä henki, / Surmaa aiwan surematta, / Kokoaapi konttihinsa, / Lateleepi laukkuhunsa. / Keksi kohta kelpo tuuman, / Konstin oikian osasi, / Joku joukosa jalosa: / Nosti sama, sarnamiehen / Lailla, äänensä äkiän, / Näytti warsin nähtäwästi, / Että entinen elämä, / Wielä myöskin wiljan saalis / Heillä' ollut herjan lainen, / Warsin wielä waarallinen, / Syystä aiwan awoimesta, / Typerästä tyhmyyestä, / Kuin ei kukaan komioista / Kuuluisista kumppaneista, / Parta-Waareista paraista, / Ollut wielä osannunna / Usiata awullista, / Konsti-keinoa kerennyt / Arwahella aiwosansa: / Että pistää pikasesti / Pikku Tiuku tinnittäwä / Heliästi helisewä, / Kissan kaulahan kirotun, / kilisemään kimiästi, / Jonka ääni älliskötkin, / Oikasemaan opettasi / Aika laukan laskemahan / Painaan pahki pahnollensa, / Lemmon leijun liikkuessa. ... "Koita' itte istutella' / "Helu-wärkki herjan hengen / "Katin kaulahan kawalan.[14]
    • Maleksija maanalainen, / Joll' oli muoto mustalaisen, / Iho inhon karwallinen, / Kyini kyitä, käärmehiä, / hertiloita Hiien herjan; ... Heitti kirot kummanlaiset, / Taijat taiwahan weroiset. / Hiipi herja hiljallensa, / Waani warpahaisillansa, / Ryömi kun konna kontillansa, / Matasi maan tawalla.[15]

DeclensionEdit

Inflection of herja (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative herja herjat
genitive herjan herjojen
partitive herjaa herjoja
illative herjaan herjoihin
singular plural
nominative herja herjat
accusative nom. herja herjat
gen. herjan
genitive herjan herjojen
herjainrare
partitive herjaa herjoja
inessive herjassa herjoissa
elative herjasta herjoista
illative herjaan herjoihin
adessive herjalla herjoilla
ablative herjalta herjoilta
allative herjalle herjoille
essive herjana herjoina
translative herjaksi herjoiksi
instructive herjoin
abessive herjatta herjoitta
comitative herjoineen

SynonymsEdit

See alsoEdit

ReferencesEdit

  1. ^ Itkonen, Erkki; Kulonen, Ulla-Maija (editors). 1992–2000. Suomen sanojen alkuperä ('The Origin of Finnish Words'). Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus/Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. →ISBN.
  2. ^ Sanan Saattaja Wiipurista, 04.07.1840, nro 27, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/415727?page=2
  3. ^ Oulun Wiikko-Sanomia, 02.01.1830, nro 1, s. 3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/411570?page=3
  4. ^ Maamiehen Ystävä, 17.10.1846, nro 42, s. 3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/421737?page=3
  5. ^ Oulun Wiikko-Sanomia, 23.02.1856, nro 8, s. 3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/411297?page=3
  6. ^ Sanan Saattaja Wiipurista, 22.02.1840, nro 8, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/415757?page=2
  7. ^ Työ, 13.11.1909, nro 263, s. 3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/714381?page=3
  8. ^ Mikkeli, 17.10.1894, nro 82, s. 3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/541641?page=3
  9. ^ Sanan Saattaja Wiipurista, 18.07.1840, nro 29, s. 1 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/415742?page=1
  10. ^ Sanan Saattaja Wiipurista, 27.04.1833, nro 17, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/415498?page=2
  11. ^ Suur-Savo, 18.11.1908, nro 131, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/704295?page=2
  12. ^ SKVR V2 2292. Toksova, Purnu. Saxbäck 815. 59.
  13. ^ SKVR V3 337. Lempaala - Sakkola (Metsäpirtti) Neovius. 116. 91.
  14. ^ Oulun Wiikko-Sanomia, 02.05.1829, nro 18, s. 3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/412258?page=3
  15. ^ Etelä-Savo, 05.03.1921, nro 26, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1382535?page=2

AnagramsEdit


IcelandicEdit

NounEdit

herja

  1. indefinite genitive plural of her

Norwegian BokmålEdit

Alternative formsEdit

VerbEdit

herja

  1. simple past of herje
  2. past participle of herje

Norwegian NynorskEdit

EtymologyEdit

From Old Norse herja

VerbEdit

herja (present tense herjar, past tense herja, past participle herja, passive infinitive herjast, present participle herjande, imperative herj/herja)

  1. alternative form of herje

ReferencesEdit