leikellä

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

3rd

inessive

leikkelemässä

—

elative

leikkelemästä

—

illative

leikkelemään

—

adessive

leikkelemällä

—

abessive

leikkelemättä

—

instructive

leikkelemän

leikeltämän

4th³

verbal noun

leikkeleminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	leikkelemäisilläni	leikkelemäisillämme
2nd	leikkelemäisilläsi	leikkelemäisillänne
3rd	leikkelemäisillään leikkelemäisillänsä

Derived terms

Anagrams

kielellä

Ingrian

Etymology

From leikata (“to cut”) +‎ -ellä. Akin to Finnish leikellä (“slice”).

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈlei̯kelːæ/, [ˈlʲe̞i̯ke̞lʲː]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈlʲei̯kelʲːæ/, [ˈlʲe̞i̯ɡ̊e̞lʲːæ]
Rhymes: -ei̯kelː, -ei̯kelʲːæ
Hyphenation: lei‧kel‧lä

Verb

leikellä

(intransitive) to smart; to hurt

Conjugation

Conjugation of leikellä (type 12/kuulla, kk-k gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	leikkelen	en leikkele	1st singular	oon leikelt, oon leikellyt	en oo leikelt, en oo leikellyt
2nd singular	leikkelet	et leikkele	2nd singular	oot leikelt, oot leikellyt	et oo leikelt, et oo leikellyt
3rd singular	leikkelöö	ei leikkele	3rd singular	ono leikelt, ono leikellyt	ei oo leikelt, ei oo leikellyt
1st plural	leikkelemmä	emmä leikkele	1st plural	oomma leikelleet	emmä oo leikelleet
2nd plural	leikkelettä	että leikkele	2nd plural	ootta leikelleet	että oo leikelleet
3rd plural	leikkelööt¹⁾, leikkelevät²⁾, leikellää	evät leikkele, ei leikellä	3rd plural	ovat leikelleet	evät oo leikelleet, ei oo leikelty
impersonal	leikellää	ei leikellä	impersonal	ono leikelty	ei oo leikelty
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	leikkelin	en leikelt, en leikellyt	1st singular	olin leikelt, olin leikellyt	en olt leikelt, en olt leikellyt
2nd singular	leikkelit	et leikelt, et leikellyt	2nd singular	olit leikelt, olit leikellyt	et olt leikelt, et olt leikellyt
3rd singular	leikkeli	ei leikelt, ei leikellyt	3rd singular	oli leikelt, oli leikellyt	ei olt leikelt, ei olt leikellyt
1st plural	leikkelimmä	emmä leikelleet	1st plural	olimma leikelleet	emmä olleet leikelleet
2nd plural	leikkelittä	että leikelleet	2nd plural	olitta leikelleet	että olleet leikelleet
3rd plural	leikkeliit¹⁾, leikkelivät²⁾, leikeltii	evät leikelleet, ei leikelty	3rd plural	olivat leikelleet	evät olleet leikelleet, ei olt leikelty
impersonal	leikeltii	ei leikelty	impersonal	oli leikelty	ei olt leikelty
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	leikkelisin	en leikkelis	1st singular	olisin leikelt, olisin leikellyt	en olis leikelt, en olis leikellyt
2nd singular	leikkelisit, leikkeliist¹⁾	et leikkelis	2nd singular	olisit leikelt, olisit leikellyt	et olis leikelt, et olis leikellyt
3rd singular	leikkelis	ei leikkelis	3rd singular	olis leikelt, olis leikellyt	ei olis leikelt, ei olis leikellyt
1st plural	leikkelisimmä	emmä leikkelis	1st plural	olisimma leikelleet	emmä olis leikelleet
2nd plural	leikkelisittä	että leikkelis	2nd plural	olisitta leikelleet	että olis leikelleet
3rd plural	leikkelisiit¹⁾, leikkelisivät²⁾, leikeltäis	evät leikkelis, ei leikeltäis	3rd plural	olisivat leikelleet	evät olis leikelleet, ei olis leikelty
impersonal	leikeltäis	ei leikeltäis	impersonal	olis leikelty	ei olis leikelty
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	leikkele	elä leikkele	2nd singular	oo leikelt, oo leikellyt	elä oo leikelt, elä oo leikellyt
3rd singular	leikelköö	elköö leikelkö	3rd singular	olkoo leikelt, olkoo leikellyt	elköö olko leikelt, elköö olko leikellyt
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	leikelkää	elkää leikelkö	2nd plural	olkaa leikelleet	elkää olko leikelleet
3rd plural	leikelkööt	elkööt leikelkö, elköö leikeltäkö	3rd plural	olkoot leikelleet	elkööt olko leikelleet, elköö olko leikelty
impersonal	leikeltäkköö	elköö leikeltäkö	impersonal	olkoo leikelty	elköö olko leikelty
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	leikellen	en leikelle
2nd singular	leikellet	et leikelle
3rd singular	leikellöö	ei leikelle
1st plural	leikellemmä	emmä leikelle
2nd plural	leikellettä	että leikelle
3rd plural	leikellööt	evät leikelle, ei leikeltäne
impersonal	leikeltännöö	ei leikeltäne
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		leikellä	present	leikkelevä	leikeltävä
2nd	inessive	leikellees	past	leikelt, leikellyt	leikelty
2nd	instructive	leikellen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (leikelkää) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	leikkelömmää
	inessive	leikkelömäs
	elative	leikkelömäst
	abessive	leikkelömätä
4th	nominative	leikkelömiin
	partitive	leikkelömistä, leikkelömist

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 259

leikellä

Contents

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

Further reading

Anagrams

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

References