Helle

See also: helle

English

Etymology

From Ancient Greek Ἕλλη (Héllē).

Pronunciation

IPA^(key): /ˈhɛlɪ/

Proper noun

Helle

1. (Greek mythology) A daughter of king Athamas, who, together with her brother Phrixus, fled from their stepmother Ino to Colchis on a golden ram. On their way, she fell from its back and was drowned in the strait called, after her, Hellespont.

Translations

daughter of Athamas

• Greek: Έλλη (el) f (Élli)

  Ancient: Ἕλλη f (Héllē)

• Italian: Elle f
• Latin: Hellē f
• Portuguese: Hele (pt) f
• Russian: Ге́лла f (Gélla)
• Spanish: Hele f

Danish

Etymology

From a diminutive of Helga.

Pronunciation

• IPA^(key): [ˈhɛlə]

Proper noun

Helle

1. a female given name

References

• [1] Danskernes Navne, based on CPR data: 37 673 females with the given name Helle have been registered in Denmark between about 1890 (=the population alive in 1967) and January 2005, with the frequency peak in the 1960s. Accessed on 19 May 2011.

Dutch

Etymology

• (Beekdaelen) First attested as Helle in 1803-1820. Derived from either helle (“lowland, marshland”) or a deformation of *helde (“slope, incline”). See also Limburgish G'n Hèl.
• (Gulpen-Wittem) First attested as Hölle in 1803-1820. Likely derived from helle (“lowland, marshland”). A derivation from *helde (“slope, incline”) is less likely when the oldest attestation of the toponym is taken into account.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɦɛ.lə/
• Hyphenation: Hel‧le
• Rhymes: -ɛlə

Proper noun

Helle n

1. A hamlet in Beekdaelen, Limburg, Netherlands.
2. A hamlet in Gulpen-Wittem, Limburg, Netherlands.

Derived terms

• Hellebroek

References

• van Berkel, Gerard, Samplonius, Kees (2018) Nederlandse plaatsnamen verklaard (in Dutch), Mijnbestseller.nl, →ISBN

Estonian

Etymology

Variant of Helena (“Helen”) also associated with hell (“tender”); comparable to Finnish Hellä.

Proper noun

Helle

1. a female given name

Finnish

Etymology 1

Partially variants of Hella, partially from helle as a relatively recent surname adopted during Finnicization of surnames in the early 20th century.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhelːeˣ/, [ˈhe̞lːe̞(ʔ)]
• Rhymes: -elːe
• Syllabification^(key): Hel‧le

Proper noun

Helle

1. a Finnish surname

Declension

Inflection of Helle (Kotus type 48*I/hame, lt-ll gradation)
nominative		Helle	Helteet
genitive		Helteen	Helteiden Helteitten
partitive		Hellettä	Helteitä
illative		Helteeseen	Helteisiin Helteihin
		singular	plural
nominative		Helle	Helteet
accusative	nom.	Helle	Helteet
	gen.	Helteen
genitive		Helteen	Helteiden Helteitten
partitive		Hellettä	Helteitä
inessive		Helteessä	Helteissä
elative		Helteestä	Helteistä
illative		Helteeseen	Helteisiin Helteihin
adessive		Helteellä	Helteillä
ablative		Helteeltä	Helteiltä
allative		Helteelle	Helteille
essive		Helteenä	Helteinä
translative		Helteeksi	Helteiksi
abessive		Helteettä	Helteittä
instructive		—	Heltein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of Helle (Kotus type 48*I/hame, lt-ll gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative Helteeni Helteeni accusative nom. Helteeni Helteeni gen. Helteeni genitive Helteeni Helteideni Helteitteni partitive Hellettäni Helteitäni inessive Helteessäni Helteissäni elative Helteestäni Helteistäni illative Helteeseeni Helteisiini Helteihini adessive Helteelläni Helteilläni ablative Helteeltäni Helteiltäni allative Helteelleni Helteilleni essive Helteenäni Helteinäni translative Helteekseni Helteikseni abessive Helteettäni Helteittäni instructive — — comitative — Helteineni second-person singular possessor singular plural nominative Helteesi Helteesi accusative nom. Helteesi Helteesi gen. Helteesi genitive Helteesi Helteidesi Helteittesi partitive Hellettäsi Helteitäsi inessive Helteessäsi Helteissäsi elative Helteestäsi Helteistäsi illative Helteeseesi Helteisiisi Helteihisi adessive Helteelläsi Helteilläsi ablative Helteeltäsi Helteiltäsi allative Helteellesi Helteillesi essive Helteenäsi Helteinäsi translative Helteeksesi Helteiksesi abessive Helteettäsi Helteittäsi instructive — — comitative — Helteinesi first-person plural possessor singular plural nominative Helteemme Helteemme accusative nom. Helteemme Helteemme gen. Helteemme genitive Helteemme Helteidemme Helteittemme partitive Hellettämme Helteitämme inessive Helteessämme Helteissämme elative Helteestämme Helteistämme illative Helteeseemme Helteisiimme Helteihimme adessive Helteellämme Helteillämme ablative Helteeltämme Helteiltämme allative Helteellemme Helteillemme essive Helteenämme Helteinämme translative Helteeksemme Helteiksemme abessive Helteettämme Helteittämme instructive — — comitative — Helteinemme second-person plural possessor singular plural nominative Helteenne Helteenne accusative nom. Helteenne Helteenne gen. Helteenne genitive Helteenne Helteidenne Helteittenne partitive Hellettänne Helteitänne inessive Helteessänne Helteissänne elative Helteestänne Helteistänne illative Helteeseenne Helteisiinne Helteihinne adessive Helteellänne Helteillänne ablative Helteeltänne Helteiltänne allative Helteellenne Helteillenne essive Helteenänne Helteinänne translative Helteeksenne Helteiksenne abessive Helteettänne Helteittänne instructive — — comitative — Helteinenne third-person possessor singular plural nominative Helteensä Helteensä accusative nom. Helteensä Helteensä gen. Helteensä genitive Helteensä Helteidensä Helteittensä partitive Hellettään Hellettänsä Helteitään Helteitänsä inessive Helteessään Helteessänsä Helteissään Helteissänsä elative Helteestään Helteestänsä Helteistään Helteistänsä illative Helteeseensä Helteisiinsä Helteihinsä adessive Helteellään Helteellänsä Helteillään Helteillänsä ablative Helteeltään Helteeltänsä Helteiltään Helteiltänsä allative Helteelleen Helteellensä Helteilleen Helteillensä essive Helteenään Helteenänsä Helteinään Helteinänsä translative Helteekseen Helteeksensä Helteikseen Helteiksensä abessive Helteettään Helteettänsä Helteittään Helteittänsä instructive — — comitative — Helteineen Helteinensä

Statistics

• Helle is the 1068^th (tied with 2 other surnames) most common surname in Finland, belonging to 813 individuals, according to February 2023 data from the Digital and Population Data Services Agency of Finland.

Etymology 2

From Danish Helle.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhelːe/, [ˈhe̞lːe̞]
• Rhymes: -elːe
• Syllabification^(key): Hel‧le

Proper noun

Helle

1. a female given name

Declension

Inflection of Helle (Kotus type 8/nalle, no gradation)
nominative		Helle	Hellet
genitive		Hellen	Hellejen
partitive		Helleä	Hellejä
illative		Helleen	Helleihin
		singular	plural
nominative		Helle	Hellet
accusative	nom.	Helle	Hellet
	gen.	Hellen
genitive		Hellen	Hellejen Helleinrare
partitive		Helleä	Hellejä
inessive		Hellessä	Helleissä
elative		Hellestä	Helleistä
illative		Helleen	Helleihin
adessive		Hellellä	Helleillä
ablative		Helleltä	Helleiltä
allative		Hellelle	Helleille
essive		Hellenä	Helleinä
translative		Helleksi	Helleiksi
abessive		Hellettä	Helleittä
instructive		—	Hellein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of Helle (Kotus type 8/nalle, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative Helleni Helleni accusative nom. Helleni Helleni gen. Helleni genitive Helleni Hellejeni Helleinirare partitive Helleäni Hellejäni inessive Hellessäni Helleissäni elative Hellestäni Helleistäni illative Helleeni Helleihini adessive Hellelläni Helleilläni ablative Helleltäni Helleiltäni allative Hellelleni Helleilleni essive Hellenäni Helleinäni translative Hellekseni Helleikseni abessive Hellettäni Helleittäni instructive — — comitative — Helleineni second-person singular possessor singular plural nominative Hellesi Hellesi accusative nom. Hellesi Hellesi gen. Hellesi genitive Hellesi Hellejesi Helleisirare partitive Helleäsi Hellejäsi inessive Hellessäsi Helleissäsi elative Hellestäsi Helleistäsi illative Helleesi Helleihisi adessive Hellelläsi Helleilläsi ablative Helleltäsi Helleiltäsi allative Hellellesi Helleillesi essive Hellenäsi Helleinäsi translative Helleksesi Helleiksesi abessive Hellettäsi Helleittäsi instructive — — comitative — Helleinesi first-person plural possessor singular plural nominative Hellemme Hellemme accusative nom. Hellemme Hellemme gen. Hellemme genitive Hellemme Hellejemme Helleimmerare partitive Helleämme Hellejämme inessive Hellessämme Helleissämme elative Hellestämme Helleistämme illative Helleemme Helleihimme adessive Hellellämme Helleillämme ablative Helleltämme Helleiltämme allative Hellellemme Helleillemme essive Hellenämme Helleinämme translative Helleksemme Helleiksemme abessive Hellettämme Helleittämme instructive — — comitative — Helleinemme second-person plural possessor singular plural nominative Hellenne Hellenne accusative nom. Hellenne Hellenne gen. Hellenne genitive Hellenne Hellejenne Helleinnerare partitive Helleänne Hellejänne inessive Hellessänne Helleissänne elative Hellestänne Helleistänne illative Helleenne Helleihinne adessive Hellellänne Helleillänne ablative Helleltänne Helleiltänne allative Hellellenne Helleillenne essive Hellenänne Helleinänne translative Helleksenne Helleiksenne abessive Hellettänne Helleittänne instructive — — comitative — Helleinenne third-person possessor singular plural nominative Hellensä Hellensä accusative nom. Hellensä Hellensä gen. Hellensä genitive Hellensä Hellejensä Helleinsärare partitive Helleään Helleänsä Hellejään Hellejänsä inessive Hellessään Hellessänsä Helleissään Helleissänsä elative Hellestään Hellestänsä Helleistään Helleistänsä illative Helleensä Helleihinsä adessive Hellellään Hellellänsä Helleillään Helleillänsä ablative Helleltään Helleltänsä Helleiltään Helleiltänsä allative Hellelleen Hellellensä Helleilleen Helleillensä essive Hellenään Hellenänsä Helleinään Helleinänsä translative Hellekseen Helleksensä Helleikseen Helleiksensä abessive Hellettään Hellettänsä Helleittään Helleittänsä instructive — — comitative — Helleineen Helleinensä

Statistics

• Helle is the 1076^th (tied with 5 other names) most common female given name in Finland, belonging to 138 female individuals (and as a middle name to 96 more), according to February 2023 data from the Digital and Population Data Services Agency of Finland.

German

Etymology 1

Nominalization of the adjective hell.

Noun

Helle n or f (mixed, genitive Helles or Helle, plural Hellen)

1. pale lager

Declension

Declension of Helle [neuter // feminine, mixed]

	singular			plural
	indef.	def.	noun	def.	noun
nominative	ein, eine	das, die	Helle	die	Hellen
genitive	eines, einer	des, der	Helles, Helle	der	Hellen
dative	einem, einer	dem, der	Helle	den	Hellen
accusative	ein, eine	das, die	Helle	die	Hellen

Etymology 2

hell +‎ -e

Noun

Helle f (genitive Helle, no plural)

1. brightness

Declension

Declension of Helle [sg-only, feminine]

	singular
	indef.	def.	noun
nominative	eine	die	Helle
genitive	einer	der	Helle
dative	einer	der	Helle
accusative	eine	die	Helle

Further reading

• “Helle” in Duden online

Latin

Etymology

From Ancient Greek Ἕλλη (Héllē).

Pronunciation

• (Classical) IPA^(key): /ˈhel.leː/, [ˈhɛlːʲeː]
• (modern Italianate Ecclesiastical) IPA^(key): /ˈel.le/, [ˈɛlːe]

Proper noun

Hellē f sg (genitive Hellēs); first declension

1. (Greek mythology) Helle

Declension

First-declension noun (Greek-type), singular only.

Case	Singular
Nominative	Hellē
Genitive	Hellēs
Dative	Hellae
Accusative	Hellēn
Ablative	Hellē
Vocative	Hellē

Norwegian

Etymology

From Danish Helle.

Proper noun

Helle

1. a female given name