tikka

See also: Tikka

English

Pronunciation

• (UK) IPA^(key): /tɪk.ə/, /tiː.kə/

• Audio (Southern England):

  (file)

• Rhymes: -ɪkə or Rhymes: -iːkə

Etymology 1

Borrowed from Hindustani टिक्का (ṭikkā, “piece”) / ٹِکّہ (ṭikka), ultimately from Classical Persian تکه (tikka).

Noun

tikka (countable and uncountable, plural tikkas)

1. A marinade made from various aromatic spices usually with a yoghurt base; often used in Indian cuisine prior to grilling in a tandoor.

Derived terms

• tikka masala

See also

• tandoori

Etymology 2

Noun

tikka (plural tikkas)

1. Alternative form of tilak (“Hindu caste mark on forehead”)

Anagrams

• ikkat

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *tikka, probably of recent imitative origin. Related to Estonian tikk, Ingrian tikka, Livvi tikku, Veps tik and Votic tikkõ. The sense "dart" is likely by analogy with the sharp, pointed beak of a woodpecker.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtikːɑ/, [ˈt̪ikːɑ̝]
• Rhymes: -ikːɑ
• Syllabification^(key): tik‧ka

Noun

tikka

1. woodpecker (bird in the family Picidae)
2. dart (sharp-pointed missile used in the games of darts and tikanheitto)

Declension

Inflection of tikka (Kotus type 9*A/kala, kk-k gradation)
nominative		tikka	tikat
genitive		tikan	tikkojen
partitive		tikkaa	tikkoja
illative		tikkaan	tikkoihin
		singular	plural
nominative		tikka	tikat
accusative	nom.	tikka	tikat
	gen.	tikan
genitive		tikan	tikkojen tikkain rare
partitive		tikkaa	tikkoja
inessive		tikassa	tikoissa
elative		tikasta	tikoista
illative		tikkaan	tikkoihin
adessive		tikalla	tikoilla
ablative		tikalta	tikoilta
allative		tikalle	tikoille
essive		tikkana	tikkoina
translative		tikaksi	tikoiksi
abessive		tikatta	tikoitta
instructive		—	tikoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of tikka (Kotus type 9*A/kala, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative tikkani tikkani accusative nom. tikkani tikkani gen. tikkani genitive tikkani tikkojeni tikkaini rare partitive tikkaani tikkojani inessive tikassani tikoissani elative tikastani tikoistani illative tikkaani tikkoihini adessive tikallani tikoillani ablative tikaltani tikoiltani allative tikalleni tikoilleni essive tikkanani tikkoinani translative tikakseni tikoikseni abessive tikattani tikoittani instructive — — comitative — tikkoineni second-person singular possessor singular plural nominative tikkasi tikkasi accusative nom. tikkasi tikkasi gen. tikkasi genitive tikkasi tikkojesi tikkaisi rare partitive tikkaasi tikkojasi inessive tikassasi tikoissasi elative tikastasi tikoistasi illative tikkaasi tikkoihisi adessive tikallasi tikoillasi ablative tikaltasi tikoiltasi allative tikallesi tikoillesi essive tikkanasi tikkoinasi translative tikaksesi tikoiksesi abessive tikattasi tikoittasi instructive — — comitative — tikkoinesi first-person plural possessor singular plural nominative tikkamme tikkamme accusative nom. tikkamme tikkamme gen. tikkamme genitive tikkamme tikkojemme tikkaimme rare partitive tikkaamme tikkojamme inessive tikassamme tikoissamme elative tikastamme tikoistamme illative tikkaamme tikkoihimme adessive tikallamme tikoillamme ablative tikaltamme tikoiltamme allative tikallemme tikoillemme essive tikkanamme tikkoinamme translative tikaksemme tikoiksemme abessive tikattamme tikoittamme instructive — — comitative — tikkoinemme second-person plural possessor singular plural nominative tikkanne tikkanne accusative nom. tikkanne tikkanne gen. tikkanne genitive tikkanne tikkojenne tikkainne rare partitive tikkaanne tikkojanne inessive tikassanne tikoissanne elative tikastanne tikoistanne illative tikkaanne tikkoihinne adessive tikallanne tikoillanne ablative tikaltanne tikoiltanne allative tikallenne tikoillenne essive tikkananne tikkoinanne translative tikaksenne tikoiksenne abessive tikattanne tikoittanne instructive — — comitative — tikkoinenne third-person possessor singular plural nominative tikkansa tikkansa accusative nom. tikkansa tikkansa gen. tikkansa genitive tikkansa tikkojensa tikkainsa rare partitive tikkaansa tikkojaan tikkojansa inessive tikassaan tikassansa tikoissaan tikoissansa elative tikastaan tikastansa tikoistaan tikoistansa illative tikkaansa tikkoihinsa adessive tikallaan tikallansa tikoillaan tikoillansa ablative tikaltaan tikaltansa tikoiltaan tikoiltansa allative tikalleen tikallensa tikoilleen tikoillensa essive tikkanaan tikkanansa tikkoinaan tikkoinansa translative tikakseen tikaksensa tikoikseen tikoiksensa abessive tikattaan tikattansa tikoittaan tikoittansa instructive — — comitative — tikkoineen tikkoinensa

Hyponyms

• (bird of the family Picidae): in addition to all birds ending in -tikka: afrikantikkanen, käenpiika, palokärki, poimija, tikkanen, tulikärki, tulitöyhtö, töyhtöpoimija

Derived terms

• tikkanen
• Tikkanen

 

compounds

• aasiankirjotikka
• aasianpikkutikka
• aasiantöyhtötikka
• arabiantikka
• bambutikka
• harmaapäätikka
• helmitikka
• intiantikka
• kaktusraitatikka
• kaliforniantikka
• keltakulmatikka
• keltakurkkutikka
• keltaniskatikka
• keltaperätikka
• keltaposkitikka
• keltasilmätikka
• keltatikka
• keltaviiksitikka
• kirjotikka
• kultatikka
• kuubanvihertikka
• käpytikka
• kääpiötikka
• maatikka
• mahlatikka
• okinawantikka
• pikkutikka
• pitkänokkatikka
• pohjantikka
• punapäätikka
• ruskokirjotikka
• sulttaanitikka
• tammitikka
• terhotikka
• tikanheitto
• tikankontti
• Tikanmäki
• Tikanoja
• tikanpoika
• tikanpoikanen
• Tikkakoski
• tikkalintu
• Tikkamäki
• tikkataulu
• tuliniskatikka
• täplätikka
• töyhtötikka
• valkoselkätikka
• vihertikka

 

Further reading

• “tikka”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• Kitka, kakit, katki, kikat, kitka, takki

Ingrian

Tikka.

Etymology

From Proto-Finnic *tikka. Cognates include Finnish tikka and Estonian tikk.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtikːɑ/, [ˈtʲikː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈtikːɑ/, [ˈtikːɑ]
• Rhymes: -ikː, -ikːɑ
• Hyphenation: tik‧ka

Noun

tikka

1. woodpecker (bird of the genus Picus)

Declension

Declension of tikka (type 3/kana, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	tikka	tikat
genitive	tikan	tikkoin
partitive	tikkaa	tikkoja
illative	tikkaa	tikkoi
inessive	tikas	tikois
elative	tikast	tikoist
allative	tikalle	tikoille
adessive	tikal	tikoil
ablative	tikalt	tikoilt
translative	tikaks	tikoiks
essive	tikkanna, tikkaan	tikkoinna, tikkoin
exessive1)	tikkant	tikkoint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

• tikanpesä

 

References

• Fedor Tumansky (1790) “тикка”, in Опытъ повѣствованїя о дѣянїях, положенїи, состоянїи и раздѣленїи Санкт-Петербургской губернїи [An experiment of an account of the acts, location, condition and division of the Saint Petersburg gubernia], Краткїй словарь ижерскаго, финскаго, эстонскаго, чюдскаго, и ямскаго нарѣчїя съ россїйскимъ переводомъ [A short dictionary of the Ingrian, Finnish, Estonian, Chud and Yamtian dialects with a Russian translation], page 683
• V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 59
• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 585

Karelian

Regional variants of tikka

North Karelian (Viena)	tikka
South Karelian (Tver)	tikka

Etymology

From Proto-Finnic *tikka. Cognates include Finnish tikka and Estonian tikk.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtʲikːɑ/
• Hyphenation: tik‧ka

Noun

tikka (genitive tikan, partitive tikkua)

1. woodpecker

Declension

Viena Karelian declension of tikka (type 4/kala, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	tikka	tikat
genitive	tikan	tikkojen
partitive	tikkua	tikkoja
illative	tikkah	tikkoih
inessive	tikašša	tikoissa
elative	tikašta	tikoista
adessive	tikalla	tikoilla
ablative	tikalta	tikoilta
translative	tikakši	tikoiksi
essive	tikkana	tikkoina
comitative	—	tikoineh
abessive	tikatta	tikoitta

Tver Karelian declension of tikka (type 4/kala kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	tikka	tikat
genitive	tikan	tikoin
partitive	tikkua	tikkoida
illative	tikkah	tikkoih
inessive	tikašša	tikoissa
elative	tikašta	tikoista
adessive	tikalla	tikoilla
ablative	tikalda	tikoilda
translative	tikakši	tikoiksi
essive	tikkana	tikkoina
comitative	tikanke	tikoinke
abessive	tikatta	tikoitta

Possessive forms of tikka
1st person	tikkani
2nd person	tikkaš
3rd person	tikkah
*) Possessive forms are very rare for adjectives and only used in substantivised clauses.

Synonyms

• (North Karelian) kärki, (South Karelian) tikku

Derived terms

• tikku

 

References

• A. V. Punzhina (1994) “t'ikka”, in Словарь карельского языка (тверские говоры) [Dictionary of the Karelian language (Tver dialects)], →ISBN
• P. M. Zaykov et al. (2015) “дятел”, in Venäjä-Viena Šanakirja [Russian-Viena Karelian Dictionary], →ISBN

Maltese

Etymology

Probably inherited from dialectal Arabic تَكّة (takka, “one, piece, morsel, bit, tad”), from Persian تکه (tekke), provided that the borrowing into Arabic happened early enough. Otherwise an independent onomatopoeia could not be ruled out; compare English tick (“checkmark; short moment”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtɪk.ka/

Noun

tikka f (plural tikek, paucal tikkiet)

1. point, dot, spot
2. (often in negation) a bit, a little

   Ma nafdahx tikka. ― I don’t trust him one bit.

Norwegian Bokmål

Alternative forms

• tikket

Verb

tikka

1. inflection of tikke:
   1. simple past
   2. past participle