kaula

See also: kaulā

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kakla, borrowed from Proto-Baltic *kaklas, compare Lithuanian kaklas. Cognate with Estonian kael. Distant doublet of chakra, kekri, and sykli.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑu̯lɑ/, [ˈkɑ̝u̯lɑ̝]
• Rhymes: -ɑulɑ
• Syllabification^(key): kau‧la

Noun

kaula

1. (anatomy) neck
2. (sports) distance between a frontrunner and the other competitors

Declension

Inflection of kaula (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative		kaula	kaulat
genitive		kaulan	kaulojen
partitive		kaulaa	kauloja
illative		kaulaan	kauloihin
		singular	plural
nominative		kaula	kaulat
accusative	nom.	kaula	kaulat
	gen.	kaulan
genitive		kaulan	kaulojen kaulainrare
partitive		kaulaa	kauloja
inessive		kaulassa	kauloissa
elative		kaulasta	kauloista
illative		kaulaan	kauloihin
adessive		kaulalla	kauloilla
ablative		kaulalta	kauloilta
allative		kaulalle	kauloille
essive		kaulana	kauloina
translative		kaulaksi	kauloiksi
abessive		kaulatta	kauloitta
instructive		—	kauloin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kaula (Kotus type 9/kala, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kaulani kaulani accusative nom. kaulani kaulani gen. kaulani genitive kaulani kaulojeni kaulainirare partitive kaulaani kaulojani inessive kaulassani kauloissani elative kaulastani kauloistani illative kaulaani kauloihini adessive kaulallani kauloillani ablative kaulaltani kauloiltani allative kaulalleni kauloilleni essive kaulanani kauloinani translative kaulakseni kauloikseni abessive kaulattani kauloittani instructive — — comitative — kauloineni second-person singular possessor singular plural nominative kaulasi kaulasi accusative nom. kaulasi kaulasi gen. kaulasi genitive kaulasi kaulojesi kaulaisirare partitive kaulaasi kaulojasi inessive kaulassasi kauloissasi elative kaulastasi kauloistasi illative kaulaasi kauloihisi adessive kaulallasi kauloillasi ablative kaulaltasi kauloiltasi allative kaulallesi kauloillesi essive kaulanasi kauloinasi translative kaulaksesi kauloiksesi abessive kaulattasi kauloittasi instructive — — comitative — kauloinesi first-person plural possessor singular plural nominative kaulamme kaulamme accusative nom. kaulamme kaulamme gen. kaulamme genitive kaulamme kaulojemme kaulaimmerare partitive kaulaamme kaulojamme inessive kaulassamme kauloissamme elative kaulastamme kauloistamme illative kaulaamme kauloihimme adessive kaulallamme kauloillamme ablative kaulaltamme kauloiltamme allative kaulallemme kauloillemme essive kaulanamme kauloinamme translative kaulaksemme kauloiksemme abessive kaulattamme kauloittamme instructive — — comitative — kauloinemme second-person plural possessor singular plural nominative kaulanne kaulanne accusative nom. kaulanne kaulanne gen. kaulanne genitive kaulanne kaulojenne kaulainnerare partitive kaulaanne kaulojanne inessive kaulassanne kauloissanne elative kaulastanne kauloistanne illative kaulaanne kauloihinne adessive kaulallanne kauloillanne ablative kaulaltanne kauloiltanne allative kaulallenne kauloillenne essive kaulananne kauloinanne translative kaulaksenne kauloiksenne abessive kaulattanne kauloittanne instructive — — comitative — kauloinenne third-person possessor singular plural nominative kaulansa kaulansa accusative nom. kaulansa kaulansa gen. kaulansa genitive kaulansa kaulojensa kaulainsarare partitive kaulaansa kaulojaan kaulojansa inessive kaulassaan kaulassansa kauloissaan kauloissansa elative kaulastaan kaulastansa kauloistaan kauloistansa illative kaulaansa kauloihinsa adessive kaulallaan kaulallansa kauloillaan kauloillansa ablative kaulaltaan kaulaltansa kauloiltaan kauloiltansa allative kaulalleen kaulallensa kauloilleen kauloillensa essive kaulanaan kaulanansa kauloinaan kauloinansa translative kaulakseen kaulaksensa kauloikseen kauloiksensa abessive kaulattaan kaulattansa kauloittaan kauloittansa instructive — — comitative — kauloineen kauloinensa

Derived terms

• kaulailla
• kaulain
• -kaulainen
• kaulakkain
• kaulata
• kaulatuksin
• kaulatusten
• Kaulio
• kauluri
• kaulus

 

compounds

• avainkaulalapsi
• avokaulainen
• hampaankaula
• hanhenkaula
• juurikaula
• kanankaula
• kaula-aukko
• kaulahelmi
• kaulahermo
• kaulahihna
• kaulahuivi
• kaulahöyhen
• kaulakello
• kaulaketju
• kaulakiikku
• kaulakipu
• kaulakoriste
• kaulakoru
• kaulakupu
• kaulakylkiluu
• kaulalaskimo
• kaulaliina
• kaulamikrofoni
• kaulanauha
• kaulanikama
• kaulapanta
• kaulaparta
• kaularanka
• kaularauhanen
• kaularauta
• kaularengas
• kaulariipus
• kaulasuoja
• kaulasuojus
• kaulasuoni
• kaulatuki
• kaulavaltimo
• keltakaulaseppä
• kenokaula
• kiertokaula
• kohdunkaula
• kolmikaulakolvi
• käsikaulaa
• käärmekaula
• mustakaulajoutsen
• mustakaulajänis
• mustakaulakobra
• mustakaulakurki
• mustakaularastas
• mustakaulatamariini
• mustakaulauikku
• ohutkaulainen
• pitkäkaulainen
• pitkäkaulaluuttu
• pullonkaula
• punakaulahanhi
• punakaulakenguru
• ruskeakaulalaiskiainen

 

Further reading

• “kaula”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Anagrams

• alkua, kalua, lakua

Hawaiian

Etymology

From Proto-Polynesian *taura (compare with Samoan taula (“anchor”), Maori taura (“rope”) and Tongan toua)

Noun

kaula

1. rope, cord, string
2. arc of a circle

Latvian

Noun

kaula m

1. genitive singular of kauls

Malay

Alternative forms

• kawula

Etymology

From Javanese [Term?].

Pronunciation

• (Johor-Selangor) IPA^(key): /kaulə/
• (Riau-Lingga) IPA^(key): /kaula/
• Rhymes: -ulə, -lə, -ə

Noun

kaula

1. (Java) slave

Pronoun

kaula

1. (Java, possibly obsolete) I (me, my)

   Synonyms: aku, saya