luku

See also: luků, lúku, łuku, Lūku, and LUKU

Czech

Pronunciation

• IPA^(key): [ˈluku]

Noun

luku

1. genitive/dative/vocative/locative singular of luk

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *luku. Equivalent to lukea (“to read, count”) +‎ -u.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈluku/, [ˈluku]
• Rhymes: -uku
• Syllabification^(key): lu‧ku

Noun

luku

1. number (abstract entity used to describe quantity; in mathematics, a concept such as a natural number, rational number or real number)
2. number, count, quantity (a number indicating how many of something there are)

   Synonyms: määrä, lukumäärä

3. head count (the act of counting the number of persons present by having them call out numbers starting with one; also an interjection ordering a group to do so)

   Synonym: pääluku

4. chapter (one of the main section into which the text of a book is divided; one of the main part in a legal statute)

   Se on ihan oma lukunsa.

   It's another (chapter of a) story of its own.

5. (often in compounds) reading

   Synonym: lukeminen

   vain luku ― read only

   lukutaito ― ability to read (literacy)

6. (often in compounds) reading, studying

   Synonyms: lukeminen, opiskelu

7. (law) chapter (division in a legal statute)
8. (grammar) number (the state of being singular, dual or plural)
9. together with a year, used to indicate decade, century or sometimes even millennium; expressed by using the plural number in English

   Synonyms: l. (singular or plural), ll. (plural)

   1920-luvulla ― in the 20s, in the 1920s

   1600-luku ― the 17th Century (1600–1699)

Usage notes

• (number): See usage notes under numero.
• (chapter): luku is one of the divisions in a Finnish act (laki). The core division is pykälä, which is contained even in the shortest acts; large statutes may have higher divisions (parts and chapters). The hierarchy of the divisions goes, and their names are by convention translated by the Ministry of Justice of Finland, as follows (from the highest division to the lowest):

  osa (“part”) > luku (“chapter”) > pykälä (“section”) > momentti (“subsection”) > kohta (“paragraph”) > alakohta (“subparagraph”)

• (century): While the form 20. vuosisata (“(the) 20th century”) is sometimes used in Finnish, it is now rare and somewhat archaic, and 1900-luku is by far the more commonly used form. While "the 20th century" does not strictly refer to the same period of years as "the 1900s", the former would normally be translated into Finnish as 1900-luku as a matter of course.

Declension

Inflection of luku (Kotus type 1*M/valo, k-v gradation)
nominative		luku	luvut
genitive		luvun	lukujen
partitive		lukua	lukuja
illative		lukuun	lukuihin
		singular	plural
nominative		luku	luvut
accusative	nom.	luku	luvut
	gen.	luvun
genitive		luvun	lukujen
partitive		lukua	lukuja
inessive		luvussa	luvuissa
elative		luvusta	luvuista
illative		lukuun	lukuihin
adessive		luvulla	luvuilla
ablative		luvulta	luvuilta
allative		luvulle	luvuille
essive		lukuna	lukuina
translative		luvuksi	luvuiksi
abessive		luvutta	luvuitta
instructive		—	luvuin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of luku (Kotus type 1*M/valo, k-v gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative lukuni lukuni accusative nom. lukuni lukuni gen. lukuni genitive lukuni lukujeni partitive lukuani lukujani inessive luvussani luvuissani elative luvustani luvuistani illative lukuuni lukuihini adessive luvullani luvuillani ablative luvultani luvuiltani allative luvulleni luvuilleni essive lukunani lukuinani translative luvukseni luvuikseni abessive luvuttani luvuittani instructive — — comitative — lukuineni second-person singular possessor singular plural nominative lukusi lukusi accusative nom. lukusi lukusi gen. lukusi genitive lukusi lukujesi partitive lukuasi lukujasi inessive luvussasi luvuissasi elative luvustasi luvuistasi illative lukuusi lukuihisi adessive luvullasi luvuillasi ablative luvultasi luvuiltasi allative luvullesi luvuillesi essive lukunasi lukuinasi translative luvuksesi luvuiksesi abessive luvuttasi luvuittasi instructive — — comitative — lukuinesi first-person plural possessor singular plural nominative lukumme lukumme accusative nom. lukumme lukumme gen. lukumme genitive lukumme lukujemme partitive lukuamme lukujamme inessive luvussamme luvuissamme elative luvustamme luvuistamme illative lukuumme lukuihimme adessive luvullamme luvuillamme ablative luvultamme luvuiltamme allative luvullemme luvuillemme essive lukunamme lukuinamme translative luvuksemme luvuiksemme abessive luvuttamme luvuittamme instructive — — comitative — lukuinemme second-person plural possessor singular plural nominative lukunne lukunne accusative nom. lukunne lukunne gen. lukunne genitive lukunne lukujenne partitive lukuanne lukujanne inessive luvussanne luvuissanne elative luvustanne luvuistanne illative lukuunne lukuihinne adessive luvullanne luvuillanne ablative luvultanne luvuiltanne allative luvullenne luvuillenne essive lukunanne lukuinanne translative luvuksenne luvuiksenne abessive luvuttanne luvuittanne instructive — — comitative — lukuinenne third-person possessor singular plural nominative lukunsa lukunsa accusative nom. lukunsa lukunsa gen. lukunsa genitive lukunsa lukujensa partitive lukuaan lukuansa lukujaan lukujansa inessive luvussaan luvussansa luvuissaan luvuissansa elative luvustaan luvustansa luvuistaan luvuistansa illative lukuunsa lukuihinsa adessive luvullaan luvullansa luvuillaan luvuillansa ablative luvultaan luvultansa luvuiltaan luvuiltansa allative luvulleen luvullensa luvuilleen luvuillensa essive lukunaan lukunansa lukuinaan lukuinansa translative luvukseen luvuksensa luvuikseen luvuiksensa abessive luvuttaan luvuttansa luvuittaan luvuittansa instructive — — comitative — lukuineen lukuinensa

Derived terms

adjectives

• lukuinen
• lukuisa
• luvullinen
• luvuton

 

nouns

• lukuset

 

verbs

• ottaa luku
• ottaa lukua

 

compounds

• aaltoluku
• ajanluku
• ajatustenluku
• aliluku
• alkuluku
• arvioluku
• asteluku
• asukasluku
• auringonpilkkuluku
• avainluku
• baryoniluku
• binaariluku
• binääriluku
• desimaaliluku
• ehtoluku
• ensikymmenluku
• epäluku
• epälukuinen
• eräluku
• esiluku
• etäluku
• hajontaluku
• hammasluku
• hapetusluku
• harvalukuinen
• hedelmällisyysluku
• heksadesimaaliluku
• hidaslukuinen
• huippuluku
• huoneluku
• huuliltaluku
• huulioluku
• hyvyysluku
• ilmaantuvuusluku
• imaginaariluku
• imaginääriluku
• indeksiluku
• irrationaaliluku
• jaksoluku
• johdantoluku
• jyväluku
• järjestysluku
• kahdeksankymmenluku
• kahdeksankymmentäluku
• kaksikymmenluku
• kaksikymmentäluku
• kaksituhatluku
• kaksituhattaluku
• kakskytluku
• kantaluku
• kappaleluku
• kardinaaliluku
• kartanluku
• kasikytluku
• kasvuluku
• kerrosluku
• kertaluku
• keskiluku
• keskusluku
• kierrosluku
• kiintoluku
• kokonaisluku
• kolkytluku
• kolmekymmentäluku
• kolmikymmenluku
• kolmioluku
• kompleksiluku
• konelukuinen
• koordinaatioluku
• korjausluku
• korrehtuurinluku
• kromosomiluku
• kuljetusluku
• kuolemanvaaraluku
• kuusikymmenluku
• kuusikymmentäluku
• kuuskytluku
• kvanttiluku
• kymmenluku
• kymmenlukuinen
• kävijäluku
• käänteisluku
• laatuluku
• lapsiluku
• lehmäluku
• liitoluku
• liittoluku
• liukuluku
• luku- ja kirjoitushäiriö
• luku- ja kirjoitustaito
• lukuaika
• lukuaine
• lukualue
• lukuarvo
• lukudraama
• lukuelämys
• lukuhalu
• lukuharjoitus
• lukuharrastus
• lukuhetki
• lukuhuone
• lukuhäiriö
• lukujono
• lukujärjestelmä
• lukujärjestys
• lukukappale
• lukukausi
• lukukelpoinen
• lukukelvoton
• lukukinkerit
• lukukirja
• lukukone
• lukukunta
• lukukynä
• lukukäsite
• lukulaite
• lukulamppu
• lukulasit
• lukuloma
• lukumies
• lukumuisti
• lukumuotoilu
• lukumystiikka
• lukumäärä
• lukunopeus
• lukunuttu
• lukunäytelmä
• lukuoikeus
• lukupari
• lukupiiri
• lukupuhunta
• lukupää
• lukurauha
• lukuromaani
• lukusali
• lukusana
• lukusarja
• lukuseteli
• lukusuora
• lukusuunnitelma
• lukusuunta
• lukusuure
• lukusymboliikka
• lukutaito
• lukutaitoinen
• lukutapa
• lukutapahtuma
• lukuteatteri
• lukutekniikka
• lukuteksti
• lukuteline
• lukuteoreettinen
• lukuteoria
• lukutikku
• lukutottumus
• lukutoukka
• lukutunti
• lukuunottamatta
• lukuvalaisin
• lukuvalo
• lukuvirhe
• lukuvuosi
• lukuväli
• lukuyksikkö
• luokkaluku
• luvunlasku
• lähiluku
• läksyjenluku
• läksynluku
• lämmitystarveluku
• madonluku
• massaluku
• merkkiluku
• metriluku
• miehitysluku
• miesluku
• mittaluku
• monikulmioluku
• monikymmenlukuinen
• monisatalukuinen
• monituhatlukuinen
• murskaluku
• murtoluku
• myyntiluku
• napaluku
• napaluvunkorjaus
• nelikymmenluku
• neliöluku
• neljäkymmentäluku
• nelkytluku
• neutroniluku
• nidosluku
• noitaluku
• nolkytluku
• nopealukuinen
• nuotinluku
• nuotinlukutaito
• nuppiluku
• oikaisuluku
• oikoluku
• oktaaliluku
• oktaaniluku
• onnenluku
• ordinaaliluku
• P/E-luku
• paikkaluku
• par-luku
• perusluku
• perusuusiutumisluku
• pikaluku
• pisteluku
• pohjaluku
• prosenttiluku
• pulssiluku
• puoliluku
• pääluku (“main chapter”)
• pääluku (“headcount”)
• raskaslukuinen
• rationaaliluku
• reaaliluku
• runkoluku
• runsaslukuinen
• ruudunlukuohjelma
• sakoluku
• sataluku
• satalukuinen
• satunnaisluku
• seiskytluku
• seitkytluku
• seitsemänkymmentäluku
• seitsenkymmenluku
• sekaluku
• siittiöluku
• sijaluku
• silmäluku
• sisäluku
• sisälukutaito
• sivuluku
• suhdeluku
• syytteenluku
• tarkistusluku
• tartuttavuusluku
• tasaluku
• tasoitusluku
• tehokkuusluku
• teholuku
• transkendenttiluku
• transsendenttiluku
• tuhatluku
• tunnusluku
• turvaluku
• täysilukuinen
• uhriluku
• ulkoluku
• vaikealukuinen
• vajaalukuinen
• varausluku
• vastaluku
• vertailuluku
• vertausluku
• viisikulmioluku
• viisikymmenluku
• viisikymmentäluku
• viiskytluku
• vuoroluku
• vuosiluku
• vähälukuinen
• väkiluku
• yhdeksänkymmenluku
• yhdeksänkymmentäluku
• yksikköluku
• yleisöluku
• ysikytluku
• ääneenluku

 

See also

• laki
• asetus
• pykälä
• momentti
• oikeus

Further reading

• “luku”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[4] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• kulu, ulku

Hawaiian

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlu.ku/

Verb

luku

1. to destroy

Derived terms

• hailuku
• Wailuku

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *luku, equivalent to lukkia (“to read; to count; to cast a (good) spell on”) +‎ -u. Cognates include Finnish luku and Veps lugu.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈluku/, [ˈɫuku]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈluku/, [ˈɫuɡ̊u]
• Rhymes: -uku
• Hyphenation: lu‧ku

Noun

luku

1. number, amount
2. pace, rhythm
3. incantation, spell
4. (in compounds) reading
5. A unit of measure equal to five herrings.

   Miä möin kaks lukkua. ― I sold ten herrings. (literally, “I sold twice five herrings.”)

Declension

Declension of luku (type 4/koivu, k- gradation, gemination)
	singular	plural
nominative	luku	luut
genitive	luun	lukkuin, lukuloin
partitive	lukkua	lukuja, lukuloja
illative	lukkuu	lukkui, lukuloihe
inessive	luus	luuis, lukulois
elative	luust	luuist, lukuloist
allative	luulle	luuille, lukuloille
adessive	luul	luuil, lukuloil
ablative	luult	luuilt, lukuloilt
translative	luuks	luuiks, lukuloiks
essive	lukunna, lukkuun	lukuinna, lukuloinna, lukkuin, lukuloin
exessive1)	lukunt	lukuint, lukuloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

• kylänluku
• suurlukuin

 

References

• V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[5], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 22
• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 278

Mapudungun

Noun

luku (Raguileo spelling)

1. (anatomy) knee

References

• Wixaleyiñ: Mapucezugun-wigkazugun pici hemvlcijka (Wixaleyiñ: Small Mapudungun-Spanish dictionary), Beretta, Marta; Cañumil, Dario; Cañumil, Tulio, 2008.

Polish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlu.ku/
• Rhymes: -uku
• Syllabification: lu‧ku

Noun

luku m inan

1. genitive/locative/vocative singular of luk

Serbo-Croatian

Noun

luku (Cyrillic spelling луку)

1. dative/locative singular of luk

Noun

luku (Cyrillic spelling луку)

1. accusative singular of luka

Slovak

Pronunciation

• IPA^(key): [ˈluku]

Noun

luku

1. genitive/dative/locative singular of luk

Sranan Tongo

Alternative forms

• loekoe (Dutch-based spelling)

Etymology

From English look.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlu.ku/

Verb

luku

1. To look at

Votic

Etymology

From Proto-Finnic *luku.

Pronunciation

• (Luutsa, Liivtšülä) IPA^(key): /ˈluku/, [ˈɫuku]
• Rhymes: -uku
• Hyphenation: lu‧ku

Noun

luku

1. spell, incantation
2. read, something to read
3. counting rhyme

Inflection

Declension of luku (type II/võrkko, k-g gradation)
	singular	plural
nominative	luku	lugud
genitive	lugu	lukujõ, lukui
partitive	lukkua	lukuitõ, lukui
illative	lukkusõ, lukku	lukuisõ
inessive	luguz	lukuiz
elative	lugussõ	lukuissõ
allative	lugulõ	lukuilõ
adessive	lugullõ	lukuillõ
ablative	lugultõ	lukuiltõ
translative	lugussi	lukuissi
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive. ***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References

• Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) “luku”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn

Yoruba

Pronunciation

• IPA^(key): /lú.kú/

Verb

lúkú

1. (Ondo) to be bitter

   Synonyms: korò, rorò