See also: Hete

Dutch

edit

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈɦeːtə/
  • Audio:(file)

Adjective

edit

hete

  1. inflection of heet:
    1. masculine/feminine singular attributive
    2. definite neuter singular attributive
    3. plural attributive

Verb

edit

hete

  1. (dated or formal) singular present subjunctive of heten

Anagrams

edit

Finnish

edit

Etymology

edit

Unknown. Related to Karelian hete.

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈheteˣ/, [ˈhe̞t̪e̞(ʔ)]
  • Rhymes: -ete
  • Syllabification(key): he‧te

Noun

edit

hete

  1. quagmire, morass; swampy, soggy spot; a relatively small soggy area, but big enough to stop a man or horse
  2. (dialectal) Synonym of lähde (spring).

Declension

edit
Inflection of hete (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
nominative hete hetteet
genitive hetteen hetteiden
hetteitten
partitive hetettä hetteitä
illative hetteeseen hetteisiin
hetteihin
singular plural
nominative hete hetteet
accusative nom. hete hetteet
gen. hetteen
genitive hetteen hetteiden
hetteitten
partitive hetettä hetteitä
inessive hetteessä hetteissä
elative hetteestä hetteistä
illative hetteeseen hetteisiin
hetteihin
adessive hetteellä hetteillä
ablative hetteeltä hetteiltä
allative hetteelle hetteille
essive hetteenä hetteinä
translative hetteeksi hetteiksi
abessive hetteettä hetteittä
instructive hettein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of hete (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative hetteeni hetteeni
accusative nom. hetteeni hetteeni
gen. hetteeni
genitive hetteeni hetteideni
hetteitteni
partitive hetettäni hetteitäni
inessive hetteessäni hetteissäni
elative hetteestäni hetteistäni
illative hetteeseeni hetteisiini
hetteihini
adessive hetteelläni hetteilläni
ablative hetteeltäni hetteiltäni
allative hetteelleni hetteilleni
essive hetteenäni hetteinäni
translative hetteekseni hetteikseni
abessive hetteettäni hetteittäni
instructive
comitative hetteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative hetteesi hetteesi
accusative nom. hetteesi hetteesi
gen. hetteesi
genitive hetteesi hetteidesi
hetteittesi
partitive hetettäsi hetteitäsi
inessive hetteessäsi hetteissäsi
elative hetteestäsi hetteistäsi
illative hetteeseesi hetteisiisi
hetteihisi
adessive hetteelläsi hetteilläsi
ablative hetteeltäsi hetteiltäsi
allative hetteellesi hetteillesi
essive hetteenäsi hetteinäsi
translative hetteeksesi hetteiksesi
abessive hetteettäsi hetteittäsi
instructive
comitative hetteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative hetteemme hetteemme
accusative nom. hetteemme hetteemme
gen. hetteemme
genitive hetteemme hetteidemme
hetteittemme
partitive hetettämme hetteitämme
inessive hetteessämme hetteissämme
elative hetteestämme hetteistämme
illative hetteeseemme hetteisiimme
hetteihimme
adessive hetteellämme hetteillämme
ablative hetteeltämme hetteiltämme
allative hetteellemme hetteillemme
essive hetteenämme hetteinämme
translative hetteeksemme hetteiksemme
abessive hetteettämme hetteittämme
instructive
comitative hetteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative hetteenne hetteenne
accusative nom. hetteenne hetteenne
gen. hetteenne
genitive hetteenne hetteidenne
hetteittenne
partitive hetettänne hetteitänne
inessive hetteessänne hetteissänne
elative hetteestänne hetteistänne
illative hetteeseenne hetteisiinne
hetteihinne
adessive hetteellänne hetteillänne
ablative hetteeltänne hetteiltänne
allative hetteellenne hetteillenne
essive hetteenänne hetteinänne
translative hetteeksenne hetteiksenne
abessive hetteettänne hetteittänne
instructive
comitative hetteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative hetteensä hetteensä
accusative nom. hetteensä hetteensä
gen. hetteensä
genitive hetteensä hetteidensä
hetteittensä
partitive hetettään
hetettänsä
hetteitään
hetteitänsä
inessive hetteessään
hetteessänsä
hetteissään
hetteissänsä
elative hetteestään
hetteestänsä
hetteistään
hetteistänsä
illative hetteeseensä hetteisiinsä
hetteihinsä
adessive hetteellään
hetteellänsä
hetteillään
hetteillänsä
ablative hetteeltään
hetteeltänsä
hetteiltään
hetteiltänsä
allative hetteelleen
hetteellensä
hetteilleen
hetteillensä
essive hetteenään
hetteenänsä
hetteinään
hetteinänsä
translative hetteekseen
hetteeksensä
hetteikseen
hetteiksensä
abessive hetteettään
hetteettänsä
hetteittään
hetteittänsä
instructive
comitative hetteineen
hetteinensä

Synonyms

edit

Derived terms

edit
compounds

Further reading

edit

Hungarian

edit

Etymology

edit

hét +‎ -e (possessive suffix)

Pronunciation

edit
  • IPA(key): [ˈhɛtɛ]
  • Hyphenation: he‧te

Numeral

edit

hete

  1. third-person singular single-possession possessive of hét

Declension

edit
Inflection (stem in long/high vowel, front unrounded harmony)
singular plural
nominative hete
accusative hetét
dative hetének
instrumental hetével
causal-final hetéért
translative hetévé
terminative hetéig
essive-formal heteként
essive-modal hetéül
inessive hetében
superessive hetén
adessive heténél
illative hetébe
sublative hetére
allative hetéhez
elative hetéből
delative hetéről
ablative hetétől
non-attributive
possessive - singular
hetéé
non-attributive
possessive - plural
hetééi

Also: hétje (in reference to the numeral).

Noun

edit

hete

  1. third-person singular single-possession possessive of hét
    Coordinate terms: ideje, másodperce, perce, órája, napja, hónapja, éve, évtizede, évszázada, évezrede

Usage notes

edit

The above possessive forms of time units often express the time past: with a durative verb (often in the present-tense), an action or event that has (had, will have) been going on for a given time until the given moment, or with an instantaneous verb (in the past tense), an action or event that happened a certain time ago or before. For example:

Fél órája várom a vonatot.I have been waiting for the train for half an hour.
Fél órája vártam a vonatot.I had been waiting for the train for half an hour (or: I waited, I was waiting for the train half an hour ago).
Fél órája (= fél órával ezelőtt) érkeztem meg.I arrived half an hour ago.
Fél órája (= fél órával előtte/​korábban/​azelőtt) érkeztem meg.I (had) arrived half an hour before.

Of course, the usual possessive sense is also possible in different types of sentences:

Fél órája volt még a vizsgáig.He had half an hour left until the exam.

(The equivalent French phrase il y a is also constructed with an apparent possessive, although this Hungarian possessive can also correspond to depuis.) See also the entries of the possessive suffixes: -a/-e/-ja/-je for more examples.

Declension

edit
Inflection (stem in long/high vowel, front unrounded harmony)
singular plural
nominative hete
accusative hetét
dative hetének
instrumental hetével
causal-final hetéért
translative hetévé
terminative hetéig
essive-formal heteként
essive-modal hetéül
inessive hetében
superessive hetén
adessive heténél
illative hetébe
sublative hetére
allative hetéhez
elative hetéből
delative hetéről
ablative hetétől
non-attributive
possessive - singular
hetéé
non-attributive
possessive - plural
hetééi

Middle English

edit

Etymology 1

edit

Inherited from Old English hǣtu, from Proto-West Germanic *haitī, from Proto-Germanic *haitį̄.

Alternative forms

edit

Pronunciation

edit

Noun

edit

hete (plural hetes or (early) heten)

  1. Heat; thermal energy (and a medieval element).
  2. The condition of being hot; a hot thing:
    1. (physiology) Elevated bodily temperature; febrility.
    2. A hot time or place.
    3. (rare) The act of heating.
  3. Power, intensity, or fervor (e.g. of emotions):
    1. Libido or sexual arousal.
    2. A violent or intense action or charge.
  4. (physiology) A state where the skin is inflamed or reddened.
edit
Descendants
edit
  • English: heat
  • Scots: hete, heit
  • Yola: het
References
edit

Etymology 2

edit

Inherited from Old English hete, from Proto-West Germanic *hati, from Proto-Germanic *hataz; compare hate.

Alternative forms

edit

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈhɛːt(ə)/, (mainly early) /ˈhɛt(ə)/

Noun

edit

hete (uncountable)

  1. Hate, hatred, anger, wroth.
    Synonyms: hate, hatrede
  2. The results of hate; enmity, discord, turmoil.
    Synonyms: hate, hatrede
  3. (rare) A reproval; an irate response.
References
edit

Etymology 3

edit

Verb

edit

hete

  1. Alternative form of heten (to heat)

Norwegian Bokmål

edit

Etymology 1

edit

Adjective

edit

hete

  1. definite singular of het
  2. plural of het

Etymology 2

edit

From Old Norse hiti.

Noun

edit

hete m (definite singular heten)

  1. heat
Derived terms
edit

Etymology 3

edit

From Old Norse heita, from Proto-Germanic *haitaną.

Pronunciation

edit

Verb

edit

hete (present tense heter, simple past het or hette, past participle hett, present participle hetende)

  1. To be called; to have as a name
    Hva heter du?
    What's your name?
    Han vet ikke engang hva jeg heter.
    He doesn't even know my name. (lit. what I'm called)

See also

edit

Etymology 4

edit

From Old Norse hita.

Verb

edit

hete (present tense heter, simple past and past participle heta or hetet)

  1. to heat, warm
Derived terms
edit

References

edit

Norwegian Nynorsk

edit

Etymology 1

edit

From Old Norse hiti.

Noun

edit

hete m (definite singular heten, uncountable)

  1. heat
Derived terms
edit

Etymology 2

edit

From Old Norse hita.

Alternative forms

edit

Noun

edit

hete f (definite singular heta, indefinite plural heter, definite plural hetene)

  1. a heating
  2. battle
  3. a sudden pain

Etymology 3

edit

From Old Norse hita.

Alternative forms

edit
  • heta (a- and split infinitives)
  • hita (non-standard since 1917)

Verb

edit

hete (present tense hetar, past tense heta, past participle heta, passive infinitive hetast, present participle hetande, imperative hete/het)

  1. to heat, warm

References

edit

Old English

edit

Etymology

edit

From Proto-West Germanic *hati. Cognate with Old Saxon heti, Old High German haz, Old Norse hatr, Gothic 𐌷𐌰𐍄𐌹𐍃 (hatis).

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈxe.te/, [ˈhe.te]

Noun

edit

hete m

  1. hatred

Declension

edit

Derived terms

edit
edit

Descendants

edit

Saterland Frisian

edit

Etymology

edit

From Old Frisian hēta, from Proto-West Germanic *haitan. Cognates include West Frisian hjitte and German heißen.

Pronunciation

edit

Verb

edit

hete

  1. (intransitive) to be called
  2. (intransitive) to sound; to read
  3. (transitive) to ask; to order

Conjugation

edit

Synonyms

edit

References

edit
  • Marron C. Fort (2015) “hete”, in Saterfriesisches Wörterbuch mit einer phonologischen und grammatischen Übersicht, Buske, →ISBN

Spanish

edit

Etymology

edit
  • adverb he + pronoun te

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈete/ [ˈe.t̪e]
  • Rhymes: -ete
  • Syllabification: he‧te

Phrase

edit

hete

  1. here you are

Verb

edit

hete

  1. inflection of haber:
    1. second-person singular imperative combined with te
    2. second-person singular voseo imperative combined with te

Swedish

edit

Adjective

edit

hete

  1. definite natural masculine singular of het